Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) käsittelee Uuden Suomen blogissaan Venäjän droonien varjoreittejä ja niiden kytköksiä Kiinaan. Hänen mukaansa ilmiö kertoo laajemmasta muutoksesta sodankäynnissä.
Limnellin mukaan Venäjän sodankäyntikyky Ukrainassa ei perustu pelkästään rintaman tapahtumiin vaan yhä enemmän globaaleihin toimitusketjuihin.
– Erityisesti droonien ja drooniteknologian osalta on muodostunut järjestelmä, jossa pakotteita kierretään systemaattisesti välikäsien, siviilituotteiden ja monimutkaisten kauppareittien kautta.
Tässä kokonaisuudessa Kiinan rooli teknologian lähteenä ja kolmansien maiden käyttö välittäjinä muodostavat keskeisen turvallisuuspoliittisen kysymyksen.
Limnell korostaa, että droonit ovat Ukrainan sodassa muuttaneet sodankäynnin luonnetta perusteellisesti. Ne tarjoavat halvan ja nopeasti skaalautuvan kyvyn tiedusteluun, tulenjohdon tukemiseen ja suoriin iskuihin.
– Juuri tämän vuoksi Venäjän kyky hankkia drooneja ja niiden komponentteja kansainvälisten pakotteiden kiertämisestä huolimatta on muodostunut sodan kannalta keskeiseksi tekijäksi.
Keskeinen mekanismi on hänen mukaansa niin sanottu dual-use-teknologia.
– Suuri osa drooneista, niiden komponenteista ja niihin liittyvästä teknologiasta luokitellaan siviilikäyttöön tarkoitetuksi. Tämä koskee esimerkiksi navigointijärjestelmiä, kameroita, radiolinkkejä, moottoreita, mikroelektroniikkaa ja optiikkaa, kansanedustaja sanoo.
– Samat tuotteet soveltuvat kuitenkin suoraan sotilaalliseen käyttöön tai ovat helposti muokattavissa taistelukäyttöön. Juuri tämä tekee niiden viennin valvonnasta vaikeaa, Limnell lisää.
Useiden länsimaisten tutkimuslaitosten, tiedusteluarvioiden ja mediakartoitusten mukaan Venäjä on rakentanut laajan hankintaverkoston, joka hyödyntää kolmansia maita pakotteiden kiertämiseksi.
– Teknologiaa ei välttämättä viedä suoraan Venäjälle, vaan se kulkee välikäsien kautta. Näitä ovat olleet erityisesti Keski-Aasian valtiot, Turkki, Persianlahden alueen logistiikkakeskukset sekä Aasian kauppaverkostot. Kauppatilastoissa tämä näkyy poikkeuksellisina tuontipiikkeinä maissa, jotka samanaikaisesti lisäävät vientiään Venäjälle.
Drooniteknologian osalta Kiinan merkitys on Limnellistä keskeinen.
– Kiinalaiset yritykset hallitsevat globaalisti merkittävää osaa siviilidroonien ja niiden komponenttien tuotannosta. Venäjä on ollut pitkään riippuvainen ulkomaisista komponenteista erityisesti mikroelektroniikan, sensoriteknologian ja navigointijärjestelmien osalta. Pakotteiden kiristyessä Kiinasta on tullut Venäjälle keskeinen teknologialähde, joko suoran viennin tai välillisten toimitusketjujen kautta.
Viimeaikaisissa kauppadataan perustuvissa havainnoissa on viitteitä siitä, että drooneja ja droonikomponentteja on kulkenut Kiinasta kolmansien maiden kautta Venäjälle.
– Tällaisissa järjestelyissä tuotteet viedään ensin kolmannelle osapuolelle, jossa ne rekisteröidään uudelleen tai myydään edelleen toiselle toimijalle. Paperilla kyse on siviiliteknologian normaalista kaupasta, mutta käytännössä lopullinen käyttökohde voi olla sotilaallinen. Tämä on klassinen pakotteiden kiertämisen malli.
Limnell painottaa, ettei kyse ole välttämättä yksittäisistä toimituksista vaan rakenteellisesta ilmiöstä.
– Pakotteet hidastavat toimituksia, mutta eivät pysäytä niitä, jos globaali tuotanto ja logistiikka tarjoavat vaihtoehtoisia reittejä.
Teknologiatuotannon hajautunut luonne, monimutkaiset alihankintaketjut ja siviili- ja sotilaskäytön rajapinnan hämärtyminen tekevät valvonnasta erityisen haastavaa.
Kiinan roolia koskevassa keskustelussa on hänen mukaansa kuitenkin syytä tehdä tarkka erottelu.
– Valtaosa kaupasta tapahtuu muodollisesti siviilituotteina, eikä kaikissa tapauksissa ole suoraa näyttöä valtiollisesta ohjauksesta. Samalla on selvää, että Kiinan teknologiateollisuuden tuotantokapasiteetti ja globaalit markkinaosuudet tekevät siitä keskeisen lähteen myös teknologialle, joka päätyy epäsuorasti Venäjän sotakäyttöön.
Tämä luo strategisen riippuvuussuhteen, jolla on merkittäviä geopoliittisia vaikutuksia. Pakotteiden kiertämisen estäminen edellyttää hänen mukaansa uudenlaista lähestymistapaa.
– Perinteinen vientikielto ei riitä, jos tuotteet voidaan toimittaa uudelleenviennin kautta. Keskeisiä keinoja ovat toimitusketjujen läpinäkyvyyden lisääminen, loppukäyttäjävalvonnan vahvistaminen, epätyypillisten kauppavirtojen analysointi sekä yritysten compliance-järjestelmien tiukentaminen. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä kauppadataan perustuvassa seurannassa ja riskimaiden tunnistamisessa.
Ukrainan sodan keskeinen opetus on hänen mukaansa selvä.
– Droonit eivät ole pelkästään asejärjestelmiä, vaan osa globaalia teollista ekosysteemiä, jonka hallinta vaikuttaa suoraan sotilaalliseen voimaan. Venäjän kyky ylläpitää droonikapasiteettiaan pakotteista huolimatta osoittaa, että teknologinen riippuvuus ja toimitusketjujen hallinta ovat nousseet keskeisiksi turvallisuuspoliittisiksi kysymyksiksi.
Limnell painottaa, että Venäjän droonihankinnat perustuvat järjestelmälliseen pakotteiden kiertämiseen, jossa dual-use-teknologia, välikäsiverkostot ja globaalit toimitusketjut muodostavat kokonaisuuden.
– Kiinan rooli teknologian keskeisenä lähteenä vahvistaa ilmiön strategista merkitystä. Pakotteet hidastavat Venäjän sotakoneistoa, mutta eivät yksin riitä estämään sen teknologista uudistumista, hän sanoo.
– Tämä kertoo sodankäynnin uudesta logiikasta: ratkaisevaa ei ole vain aseiden määrä, vaan kyky ylläpitää niiden tuotantoa ja hankintaa globaalissa talousjärjestelmässä, kansanedustaja linjaa.