Ukrainan viime päivien vastahyökkäys on paitsi sotilaallinen, myös arvovaltatappio Vladimir Putinin Venäjälle, arvioi Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Venäjän tappio Ukrainalle näyttää nyt mahdolliselta, länsi on entistä vahvempi eikä Venäjällä ole kansainvälisellä areenalla vahvoja liittolaisia, hän luettelee.
– Sekä Putinin että Venäjän vaihtoehdot vähenevät ja epätoivo kasvaa, Limnéll kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Suomen on nyt syytä varautua suuriin muutoksiin itänaapurissa, Limnéll kehottaa.
– Toisinaan tuntuu, ettei Suomen Venäjä-politiikka ole aivan ajan tasalla. Venäjä sotii Euroopassa, mutta sen kansalaiset saavat matkustaa Eurooppaan Suomen kautta ja ostaa täältä tontteja kiihtyvään tahtiin. Kun maailma muuttuu nopeasti, olisi ennemmin syytä olla askel edellä kuin jäljessä.
Venäjä saattaa jopa luhistua, asiantuntija pohtii.
– Putinille on koittanut valomerkki. Tilauksia ei enää oteta vastaan, ja seuraavaksi ohjataan ovesta ulos. Jos Venäjä Putinin mukana romahtaa, sillä on valtavat vaikutukset koko maailmaan. Venäjällä veretön vallanvaihto on anomalia, ja tällä kertaa itänaapuri saattaa luhistua taloudellisesti, sotilaallisesti ja teknologisesti sekä päätyä maailmanpoliittiseksi hylkiöksi. Tämä on syytä ymmärtää maassa, jolla on Venäjän kanssa pitkä yhteinen maaraja.
– Tavallista suomalaista ihmistä huolettaa sodan uhkan lisäksi arkiset asiat, kuten sähkön ja polttoaineen hinta. Kun Putinin edesottamuksia tai venäläisten tonttikauppoja lukee iltapäivälehdistä, olisi huojentavaa lukea myös, mitä Suomi aikoo seuraavaksi tehdä. Saattaa olla, että Suomi ja Eurooppa pääsevät satojen vuosien jälkeen viimein ilkeän itänaapurin ikeestä. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen?
Limnéll kuvailee tilannetta ”historialliseksi”. Suomi tarvitsee muuttuvassa ympäristössä visioita ja selkeää linjaa, ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija peräänkuuluttaa etenkin aktiivisuutta puolustusliitto Naton jäsenenä.
– Moderni valtionjohto vaatii kykyä johtaa myös kansakunnan turvallisuuden tunnetta. Se koostuu konkreettisista teoista – muun muassa turistiviisumeista – eikä itsenäinen valtio voi näissä kysymyksissä mennä kenenkään selän taakse. Olisi suotavaa, että Suomi tulevana Naton jäsenenä ottaisi Natossa aktiivisemman roolin kuin mitä se on tähän asti ottanut EU:n jäsenenä, Limnéll kirjoittaa.