– Itänaapurin toimet ovat heikentäneet Suomen ja koko Euroopan turvallisuutta. Jännitteet ovat lisääntyneet, ja ne vaikuttavat merkittävästi muun muassa turvallisuuteen, talouteen ja huoltovarmuuteen myös Suomessa, kokoomuksen kansanedustaja ja työelämäprofessori Jarno Limnéll kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.
Limnéll pitää Yhdysvaltoja yhtenä Suomen keskeisimmistä kumppaneista.
– Suomen ja Yhdysvaltojen välinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on yhteisille tarpeille ja tavoitteille perustuvaa pitkän linjan yhteistyötä, jota on tehty puolustushallintojen välillä ja laajemminkin, hän sanoo.
Limnéll uskoo Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyösopimus DCA:n olevan kolmas lenkki Suomen henkivakuutuksessa, kun tärkein on – ja tulee olemaan – kansallinen maanpuolustustahto ja uskottava sotilaallinen kyky puolustautua. Toisena lenkkinä hän pitää Suomen Nato-jäsenyyttä.
Kansanedustaja uskoo sopimuksen täydentävän Suomen Nato-jäsenyyttä ja syventävän kahdenvälistä yhteistyötä. Hän pitää sen tärkeimpänä tavoitteena pelotteen ja pidäkkeen vahvistamista Suomen alueella.
– Kahdenvälisellä yhteistyösopimuksella täydennetään puolustusliiton jäsenyyttä ja konkreettisesti vahvistetaan kansallista turvallisuutta. Se mahdollistaa ketterän toiminnan mahdollisessa kriisitilanteessa. Sopimuksella halutaan myös mahdollistaa tiedustelutiedon parempi liikkuminen, Limnéll kirjoittaa.
Hän lisää, että kahdenvälisissä sopimuksissa Suomi toimii ”määräävänä osapuolena”. Suomella on siis mahdollisuus neuvotella itselleen keskeisistä näkökulmista ja yksityiskohdista.
Norjalla on jo vastaava yhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa. Myös Ruotsi ja Tanska neuvottelevat tahoillaan Suomen kanssa samankaltaisesta sopimuksesta.
Turvallisuusympäristön muuttuessa voimakkaasti, on varautuminen viisautta, Limnéll muistuttaa. Suomi kuuluu Naton jäsenmaana artikla 5:n turvatakuiden piiriin, mutta Limnéll uskoo, että turvaverkon kutomisen aikakausi ei kuitenkaan ole vielä päättymässä.
