Ennen joulua keskusteltiin paljon mahdollisesta uudesta Venäjän hyökkäyksestä ensi vuonna. Jopa Ukrainan johto kommentoi ja varoitti siitä mahdollisuudesta.
– Tällä hetkellä Venäjä on puolustuksessa, rakentaen linnoituksia ja työntää reserviläisiä miehittämään näitä paikkoja, kirjoittaa kenraalimajuri evp., pääesikunnan tiedustelupäällikkönä toiminut Pekka Toveri Twitterissä.
– Venäjän paikalliset vastahyökkäykset etenkin Bahmutissa jatkuvat, mutta ne ovat enimmäkseen järjetöntä omien joukkojen teurastusta pienin saavutuksin. Poliittisista syistä (Vladimir) Putin todennäköisesti haluaa siirtyä puolustuksesta hyökkäykseen heti, kun Venäjä on vahvistanut joukkojaan.
Toverin mukaan puolustaminen Ukrainaa vastaan on Putinille nöyryyttävää ja syö kotimaista tukea sodalle. Lisäksi on olemassa Ukrainan uusien hyökkäysten uhka.
– Mutta hyökkäyskyvyn rakentaminen vie aikaa. Venäjällä on rajoitettu kyky kouluttaa ja varustaa reserviläisiä täyttämään yksiköitä Ukrainassa.
– Täysin uusien joukkojen luominen on sitäkin vaikeampaa, koska raskasta kalustoa ja koulutettuja upseereita ei ole johtamaan uusia kokoonpanoja. Siksi Valko-Venäjän pieni Venäjän osasto on valkovenäläisten upseerien kouluttamaa ja heillä saattaa olla jopa valkovenäläisiä varusteita, kenraali kirjoittaa.
Siitä huolimatta olivatpa joukot valmiita tai eivät, Venäjä siirtyy Toverin arvion mukaan todennäköisesti hyökkäykseen ensi vuonna.
– Ei välttämättä keskellä talvea, koska varustautuminen on vielä kesken. Mutta ehkä keväällä. Tämä antaa Venäjälle 3-4 kuukautta aikaa mobilisoida ja kouluttaa lisää reserviläisiä ja hankkia tarvittavaa materiaalia.
Mihin Venäjä hyökkää?
Toveri katsoo, että hyökkääminen Valko-Venäjältä Kiovaan on houkuttelevaa, mutta vaikeaa haastavan maaston ja Ukrainan valmistelujen vuoksi.
– Koillis-Ukraina on logistisesti haastavaa pitkien välimatkojen vuoksi. Jos se ei toiminut viime talvena, se ei todennäköisesti toimi myöskään vuonna 2023.
Toveri arvioi, että Hersonin suuntaan Dnepro on luultavasti mahdotonta ylittää nyt, kun ukrainalaiset ovat valmistautuneet.
– Lisäksi niin kauan kuin Kertšin rautatiesilta on käyttökelvoton, logistinen tuki Hersonin suuntaan kulkee Etelä-Ukrainan haavoittuvien maayhteyksien kautta.
Venäjän joukoista suurin osa on Donbassissa ja logistinen tuki on helpompi järjestää siinä suunnassa.
– Ukrainan kerrostettua puolustusta olisi vaikea murtaa, ja se merkitsisi suuria tappioita, mutta venäläiset näyttävät joskus haluavan vahvistaa epäonnistumisia.
Toverin mukaan myös Zaporizzjan suunta on mahdollinen hyökkäykselle.
– Logistiikka on helpompi järjestää ja turvata, ja hyökkäys sinne vähentäisi vaaraa, että Ukraina katkaisee maayhteyden Krimille. Missä tahansa hyökkäys tuleekin, sitä tulee tukemaan useita sivustahyökkäyksiä Ukrainan reservien sitomiseksi.
Miten Venäjä hyökkäsi?
Toverin mukaan pataljoonan taisteluryhmien käyttö ei toiminut kovin hyvin viime talvena.
– Venäläiset eivät pystyneet tukemaan taisteluryhmiä sujuvasti tykistöllä, ilmapuolustuksella ja logistiikalla. Yksittäiset taisteluryhmät eivät pystyneet varmistamaan sivustojaan, koska ne olivat haavoittuvia Ukrainan vastahyökkäyksille.
Hänen mukaansa viime kesän Donbassin hyökkäyksessä taisteluryhmät osoittautuivat liian heikoiksi hyödyntämään mahdollisia läpimurtoja Ukrainan linjoilla, mikä antoi ukrainalaisille mahdollisuuden heittää venäläisiä takaisin vastahyökkäyksillä.
– Venäläiset ovat kuitenkin oppineet virheistään, Toveri huomauttaa.
Hänen mukaansa Venäjä näyttää toimivan nyt suuremmissa yhtymissä.
– Usein 3-5 taisteluryhmää yhdistetään yhden prikaatin tai rykmentin esikunnan alle, jota tukevat vahvat tykistöryhmät ja useat reservissä olevat taisteluryhmät. Hyökkäyksissä Venäjän armeija käyttää joskus toista vaihetta hyödyntääkseen menestystä.
Toveri arvioi kuitenkin, ettei se välttämättä riitä.
– Suurhyökkäys, joka voisi murtautua Ukrainan linjojen läpi operatiiviseen syvyyteen ja uhkaisi saartaa suuremman joukon Ukrainan joukkoja, ei ole helppo toteuttaa. Venäjä yritti sitä useaan otteeseen viime kesänä, mutta epäonnistui joka kerta.
– Ensinnäkin läpimurron tekemiseksi Venäjän on keskitettävä paljon tykistöä ja ammuksia hyökkäysten tukemiseen. Venäläiset eivät pystyneet murtamaan Ukrainan linjoja ilman massiivista tykistötukea, vaikka heillä oli vielä ”ammattimainen” armeija. Huonosti koulutetulla reserviläisellä se ei ole helpompaa, Toveri kirjoittaa.
Hän huomioi myös, että tykistön keskittäminen huomaamatta on vaikeaa. Ja Ukraina on osoittanut kykynsä lyödä Venäjän logistiikkaan.
– Venäjä on oppinut hajottamaan logistiikkaansa, mutta tarvittavan tykistötuen saaminen tulee olemaan silti vaikeaa.
Tiedossa suuria tappioita
Hän arvioi, että Venäjä voisi luultavasti käyttää massana jalkaväkeä läpimurron saavuttamiseksi, mikä merkitsisi luonnollisesti suuria tappioita, kun kohtaa jatkuvasti paranevan Ukrainan jalkaväen ja tykistön.
– Tappiot eivät pysäytä Venäjän sotilasjohtoa, mutta suuren voiton saavuttaminen vaatii paljon muutakin kuin vain puolustuslinjan murtamisen.
Ukrainan puolustuksen uhkaamiseksi Venäjä tarvitsisi Toverin mukaan murtautua kerroksellisista Ukrainan puolustuslinjoista kymmenien kilometrien syvyyteen ja sitten kehittää se suureksi läpimurroksi panssaroiduilla reserveillä, jotka jatkaisivat hyökkäystä Ukrainan taka-alueille.
– Tämä tarkoittaa, että koko tukijärjestelmän tulisi seurata hyökkäystä ja tukea panssarijoukkoja joustavalla ja jatkuvasti muuttuvalla taistelukentällä Ukrainan tulen alla. Venäjän ilmavoimien olisi myös tuettava armeijaa tiiviisti, kenraali selittää.
Toveri toteaa kaiken tämän olevan jotain, mitä Venäjä ei ole vielä hallinnut.
– Ja Venäjä ei ole päässyt harjoittelemaan tätä varten sodan aikana. Koko koulutus näyttää menevän reserviläisten perusasioiden opettamiseen, ei nykyaikaisten yhdistelmäoperaatioiden kouluttamiseen suurille kokoonpanoille.
Toveri huomioi myös, että mitä syvemmälle Venäjä etenisi, sitä pidemmät ja haavoittuvammat sen sivustat olisivat. Niiden suojaaminen sitoisi paljon voimia.
– Ja jos ei muuta, niin logistisen tuen puute pysäyttäisi Venäjä hyökkäyksen. Länsimaiset asiantuntijat arvioivat ennen helmikuuta, että Venäjän armeija pystyy hyökkäämään maksimissaan 150 kilometrin pisteestä, mihin rautatiet loppuvat. Ja tämä osoittautui varsin oikeaksi arvioksi.
Kenraalin mukaan Venäjä ei näytä pystyvän tukemaan joukkojaan riittävästi edes puolustusasemissa.
– Massiivista materiaalitukea syvälle Ukrainaan vaativan operaation tukeminen on luultavasti mahdotonta jo uupuneelle Venäjän armeijan logistiikalle, joka on menettänyt paljon ajoneuvoja.
Toveri toteaa, että myös ukrainalaiset ovat tietoisia uhasta ja muodostavat uusia reservejä.
– Lännen tiedustelutuen ansiosta Venäjän on erittäin vaikea saada aikaan yllätystä, joskin he ovat yleensä melko hyviä huijauksessa, eikä sitä pidä ottaa kevyesti.
Toverin mielestä on kuitenkin mahdollista, että Venäjä aloittaa hyökkäyksen ensi vuonna.
– He voisivat jopa saada jalansijaa uhraamalla paljon reserviläisiä. Epäilen kuitenkin, että he voisivat suorittaa laajamittaisen hyökkäystä, joka voisi uhata vakavasti Ukrainan puolustusta ja muuttaa sodan kulkua.
Toveri toteaa, että ukrainalaiset ovat osoittaneet olevansa varsin taitavia operaatioissa, ja he ovat luultavasti paljon parempia liikuntataistelussa syvällä alueella.
– Venäläiset oppivat koko ajan, mutta he eivät todennäköisesti ole valmiita vaativiin hyökkäysoperaatioihin näin nopeasti, kenraali arvioi.
1/25
There were lots of talks before Christmas about possible new 🇷🇺 offensive next year. Even the 🇺🇦leadership commented and warned about the possibility. Few thoughts about that.
Currently 🇷🇺 is on defence, building fortifications and pushing reservists to man these positions.— Pekka Toveri (@PToveri) December 26, 2022
