Puolustusministeri Shinjiro Koizumi viittasi esimerkkeinä Ranskaan ja Suomeen, jotka ovat hänen mukaansa ryhtyneet vahvistamaan ydinpelotettaan, kertoo Kyodo News.
Koizumin mukaan Japanin turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi, minkä vuoksi Tokion on arvioitava uudelleen aiemmin tabuiksi katsottuja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.
Kesäkuun puolivälissä Suomen eduskunta hyväksyi lain, joka mahdollistaa ydinaseiden maahantuonnin, kauttakulun ja varastoinnin Suomen alueella maanpuolustuksen tarpeisiin. Myöhemmin presidentti Alexander Stubb vahvisti lain.
Japani, joka koki Yhdysvaltain atomipommitukset vuonna 1945, on ollut Yhdysvaltain ydinsuojan piirissä ja noudattanut niin sanottuja kolmea ydinaseperiaatetta: maa ei valmista, omista eikä salli ydinaseita alueellaan. Marraskuussa 2025 silloinen pääministeri Sanae Takaichi nosti kuitenkin esiin mahdollisuuden tarkistaa näitä periaatteita.
Keskustelu käynnistyi Japanin kansallista turvallisuutta koskevien kolmen keskeisen strategia-asiakirjan uudistamisen yhteydessä. Takaichi ehdotti erityisesti ydinaseiden maahantuontikiellon poistamista, koska sen katsottiin heikentävän Yhdysvaltojen pelotevaikutusta. Nykyisten sääntöjen vuoksi Washington ei voi sijoittaa ydinaseita Japanissa sijaitseviin sotilastukikohtiinsa eikä Japanin satamiin saapuviin sota-aluksiin.
Kyodo Newsin hallituslähteen mukaan yksi turvallisuuspolitiikan valmisteluun osallistuneista virkamiehistä totesi jo viime joulukuussa, että Japanilla tulisi olla omat ydinaseet. Lausunto herätti voimakasta kritiikkiä opposition sekä joidenkin muiden maiden taholta.
Heinäkuun alussa Liettuan presidentti Gitanas Nausėda kertoi, että maan poliittiset voimat ovat heikentyneen geopoliittisen tilanteen vuoksi sopineet suunnitelmasta poistaa perustuslaista kielto, joka estää ydinaseiden ja ulkomaisten sotilastukikohtien sijoittamisen Liettuaan.
Maaliskuun alussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti muutoksista maan ydinasestrategiaan ja puhui ”uudesta vaiheesta Ranskan ydinpelotteessa”. Ranska aikoo kasvattaa noin 290 ydinkärjen arsenaaliaan ja laajentaa ydinsuojansa koskemaan myös liittolaisiaan.
Macron mainitsi yhteistyökumppaneina Saksan, Puolan, Kreikan, Alankomaat, Belgian, Tanskan ja Ruotsin. Suunnitelmiin kuuluvat yhteiset ydinaseharjoitukset sekä ranskalaisten ydinaseistettujen hävittäjien tilapäinen ryhmittäminen näiden maiden alueelle.