Törmäsitkö kaupungilla liikkuessasi väärin pysäköityyn autoon? Tai havaitsit liikenteessä muista tienkäyttäjistä piittaamattoman törttöilevän kuljettajan. Pian sinulla on vastustamaton kiusaus ottaa kuva kyseisen kuljettajan touhuista ja jakaa se sosiaalisessa mediassa. Saapahan törppö kuulla kunniansa ja saada ansaitsemaansa halveksuntaa.
Edellä mainittu tilanne ei ole mitenkään tavaton. Esimerkiksi Facebookissa on varta vasten tällaista tarkoitusta varten luotuja ryhmiä.
Ennen tällaisen materiaalin jakamista kannattaa pysähtyä miettimään hetkeksi. Pahimmillaan toiminta voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön ja pian se oletkin sinä, joka joutuu maksamaan korvauksia liikenteessä törttöilleelle kuljettajalle.
Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi sitä, että autoilijan henkilöllisyys on hyvin todennäköisesti selvitettävissä auton rekisterinumeron perusteella. Siksi kannattaa miettiä tarkkaan, kannattaako kuvaa auton rekisterinumerosta jakaa tunnistettavasti esimerkiksi sosiaalisen median ryhmiin.
– Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, joista henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti. Auton rekisteritunnus voidaan yhdistää auton omistajaan tai haltijaan, joten se on henkilötieto, apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaan muistuttaa Verkkouutisille.
Auton rekisterinumeron perusteella on mahdollista selvittää jopa auton omistajan tai haltijan kotiosoite. Tietojen luovuttamista on kuitenkin mahdollista rajoittaa. Joissain tilanteissa omistaja voi rajoittaa tietojensa luovutusta niin, että hänen tietojaan voidaan luovuttaa vain viranomaisille. VU kertoo asiasta tarkemmin tässä jutussa.
Auton rekisterinumeroiden julkaisussa kannattaa ottaa huomioon sekä rikoslaki että tietosuoja-asetus. Pihamaan mukaan tietosuoja-asetusta ei sovelleta, jos yksityishenkilö käsittelee henkilötietoja vain henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa.
– Yksityishenkilön on kuitenkin huolehdittava, ettei syyllisty esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
On myös muita tilanteita, joissa auton rekisterinumeron julkaiseminen voi olla perusteltua. Tällainen on esimerkiksi journalistinen tarkoitus. Käytännössä kyseessä voi olla esimerkiksi liikennettä koskeva uutisartikkeli, jossa on kuva liikenteessä olevista autoista rekisterinumeroineen.
– Jos henkilötietoja käsitellään journalistiseen tarkoitukseen, tietosuoja-asetusta sovelletaan vain rajoitetusti. Suomessa tietosuojalaissa säädetään poikkeuksista, joilla yhteensovitetaan henkilötietojen suoja sekä sananvapauden ja tiedonvälityksen vapaus. Esimerkiksi tietosuoja-asetuksen käsittelyperusteita koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos tietoja käsitellään ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten, Pihamaa vastaa.
Pihamaa muistuttaa myös, että toimittajia sitovat Journalistin ohjeet, eikä tietosuojavaltuutetulla ole toimivaltaa arvioida journalististen julkaisupäätösten sisältöä.
Joskus rekisterinumeron julkaisu voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön
Tietosuojavaltuutettu ei ole toimivaltainen arvioimaan myöskään sitä, täyttääkö sosiaalisessa mediassa julkaistu sisältö rikoslain tunnusmerkistön. Pihamaa muistuttaa, että rikoslain soveltaminen ja tulkinta kuuluu poliisille ja syyttäjälle sekä viime kädessä tuomioistuimille.
Koska rikosasiat käsitellään suomalaisissa tuomioistuimissa aina tapauskohtaisesti, yleispätevää vastausta seurauksista on mahdotonta antaa. Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Perusmuotoisesta kunnianloukkauksesta voidaan tuomita vain sakkoa, mutta törkeästä kunnianloukkauksesta voi saada myös vankeustuomion.
Lisäksi tuomittu voidaan määrätä maksamaan korvauksia. Korvausten määrä vaihtelee tapauskohtaisesti.
Myös ryhmän ylläpitäjä voi joutua vastuuseen
Pihamaa muistuttaa, että sosiaalisessa mediassa myös ryhmien ylläpitäjät voivat olla vastuussa niissä jaetusta sisällöstä.
– Joissain tapauksissa esimerkiksi Facebook-ryhmän ylläpitäjän voidaan katsoa olevan rekisterinpitäjä tai yhteisrekisterinpitäjä Facebookin kanssa. Tällaisen ryhmän hallinnoijan on noudatettava tietosuoja-asetuksessa säädettyjä tietosuojaperiaatteita, eli esimerkiksi henkilötietojen käsittelylle on oltava laissa määritelty käsittelyperuste.
Tietosuoja-asetuksen mukaan tällaisia perusteita ovat esimerkiksi henkilön antama suostumus, tämän kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpano tai rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen.
– Rekisterinpitäjän tulee kertoa henkilölle, miten hänen tietojaan käsitellään ja mihin käsittely perustuu, Pihamaa selventää.
Jos henkilö havaitsee, että hänen autonsa kuvia rekisterikilpineen levitetään sosiaalisen median ryhmissä, onko asiaan mitään puuttumiskeinoja?
– Henkilöllä on oikeus pyytää omien tietojensa poistamista, jos siihen on tietosuoja-asetuksen mukaiset perusteet. Pyyntö tulee esittää rekisterinpitäjälle. Jos rekisterinpitäjä ei vastaa määräajassa tai jos kieltäytymiselle ei henkilön mielestä ole perusteita, henkilö voi ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun, Pihamaa neuvoo.
Tietosuojavaltuutetun toimisto saa aika ajoin yhteydenottoja henkilötietojen julkaisemisesta Facebook-ryhmissä ja muissa sosiaalisissa medioissa. Tietosuojavaltuutetun toimisto on antanut näissä asioissa henkilöille yleistä neuvontaa.
– Tiedossamme ei kuitenkaan ole yhteydenottoja rekisterinumeroiden julkaisemisesta, Pihamaa toteaa.
LUE MYÖS:
Autosi rekisterinumero paljastaa kotiosoitteesi – näin estät sen
Jaoitko ottamasi kuvan netissä? Se voi paljastaa yllättävän paljon
Mietitkö sukunimen vaihtoa? Nämä esteet voivat yllättää