EU:n komissio esitti viime heinäkuussa 104 miljardin euron käyttämistä ja 2500 virkamiespaikan lisäämistä hallintoon seuraavan budjettikauden aikana.
Nyt Itävalta haluaa kiinnittää huomiota EU-byrokratian suuruuteen.
– Olen täysin tietoinen, että kyse ei ole suurimmasta budjettikohdasta, ja arvostelu yleensä ohitetaan, muta jokainen pienikin säästö auttaa, sanoo Itävallan Eurooppa-ministeri Claudia Bauer Euractiville
Väistyvä EU:n puheenjohtajamaa Kypros on esittänyt 2 prosentin leikkausta komission ehdottomaan 1,76 biljoonan menoesitykseen, mutta Bauerin mukaan kyse on vain ”pisarasta meressä”.
Komission esitys yli 100 miljardin hallintomenoista ja 2500 uudesta virasta lähettää Itävallan mielestä ”ehdottomasti väärän viestin” eurooppalaisille hallituksille.
Olivat nämä sitten nettomaksajia tai -saajia kaikki hallitukset Euroopassa pyrkivät vähentämään menojaan, sähköistämään palveluitaan ja tekemään enemmän vähemmällä.
– Yhdeksän nettomaksajaa on vastuussa yli 60 prosentista EU:n budjetista. Toisin sanoen kolmasosa maksaa kaksi kolmasosaa EU:n budjetista, huomauttaa Bauer.
Puheenjohtajamaa Kypros jätti hallintomenot pääasiassa koskematta ja leikkasi muilta aloilta.
– Jos haluamme innovaation ja digitalisaation olevan ensisijaisia tulisi silloin Euroopan näyttää mielestämme esimerkkiä eli suoraviivaistaa ja tehdä hallinnosta tehokkaampaa, huomauttaa Baur.
Itävalta on Suomen tapaan Euroopan unionissa sekä nettomaksaja että liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä
Itävalta katsoo, että EU:n tulisi vaatia itseltään samaa vastuullista rahankäyttöä kuin se vaatii jäsenmailtaan.
– Meillä on tiukat fiskaaliset säännöt EU:ssa, ja niiden ei tulisi päteä ainoastaan jäsenmaihin. Kansallisilta hallituksilta edelletyn saman tehokkaan ensisijaistamisen tulisi näkyä myös EU:n budjetin laadinnassa.
Bauer myös kyseenalaistaa sen, onko jokainen EU:n virasto todellakaan kaikkein pätevimmillään, vaan olisi niitäkin mahdollista tehostaa.
Aiemmin tänä vuonna kirjeessään EU:n talousarviosta vastaavalle komissaarille Piotr Serefinille Itävalta, Tshekki, Saksa, Tanska, Latvia, Viro, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi kehottivat komissiota hakemaan säästöjä omasta hallinnostaan ennen kuin se vaatisi lisärahoitusta jäsenmailtaan.