”Itärajan tilanne on keskeinen uhka Suomelle”

Hallitus esittää lisärahoitusta rajaturvallisuuteen.
Vaalimaan raja-asema 18. maaliskuuta 2024. LEHTIKUVA / LAURI HEINO
Vaalimaan raja-asema 18. maaliskuuta 2024. LEHTIKUVA / LAURI HEINO

Hallitus esittää lisätalousarviossa 86 miljoonan euron lisärahoitusta rajaturvallisuuteen. Kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen Timo Heinonen (kok.) pitää hallituksen panostuksia erittäin tarpeellisina.

– Itärajan tilanne on keskeinen turvallisuusuhka Suomelle. On todella tärkeää, että hallitus reagoi tilanteeseen myös lisätalousarviossa, Heinonen sanoo tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lisärahoituksesta suurin osa, 74 miljoonaa euroa, osoitetaan itärajan esteen rakentamisen nopeuttamiseen.

– Rajaesteen rakentaminen on noussut entistä tärkeämmäksi hankkeeksi välineellistetyn maahantulon vuoksi. Mitä ripeämmin rajaeste saadaan rakennettua sitä parempi, Heinonen sanoo.

Hallitus esittää myös rajavartiolaitoksen toimintamenoihin 12,2 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalla katetaan välineellistetyn maahantulon hallintatoimista 31. tammikuuta 2024 mennessä aiheutuneita kustannuksia.

– Venäjän törkeän hybridivaikuttaminen itärajalla on vaatinut rajaviranomaisiltamme todella ripeää toimintaa. Kävin itse maaliskuun alussa katsomassa rajan tilannetta, ja rajavartiolaitoksen rahoituksesta huolehtiminen on tässä turvallisuustilanteessa aivan ensisijaista, Heinonen sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Itärajan turvallisuuteen osoitettavien panostusten lisäksi lisätalousarviossa esitetään myös kahden miljoonan euron lisäystä Suojelupoliisin toimintakyvyn turvaamiseen.

– Sisäinen turvallisuuden merkitys korostuu tällä hetkellä entisestään hybridivaikuttamisen kohdistuessa Suomeen. Suojelupoliisin riittävän rahoituksen turvaaminen on tämän vuoksi erittäin tärkeää, Heinonen päättää.

 

Velvoittavalle sosiaaliturvalle ei ole mielekästä vaihtoehtoa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.
SDP:n varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari esitti kuuluisan säästölistan 1994, jolloin Suomen julkinen talous ui syvissä vesissä.
Janne Salmisen mukaan valtioelinten roolia pitäisi selkeyttää.
Mainos