Pohjois-Italian Valsesian laaksossa maankuoren ja vaipan välinen raja saattaa sijaita vain noin kahden kilometrin syvyydessä. Alueen erikoisesta geologiasta kertoo italialainen Focus-sivusto.
Tavallisesti raja on mantereella noin 30–40 kilometrin syvyydessä ja suurten vuoristojen alla vielä syvemmällä. Vaippa on maankuoren ja maapallon ytimen välissä sijaitseva paksu kivikerros. Sen tutkiminen suoraan poraamalla on siksi erittäin vaikeaa.
Kahden kilometrin syvyys ei kuitenkaan ole poraamalla varmistettu tieto. Kansainvälisen DIVE-tutkimushankkeen mukaan alueella on noin 1–3 kilometrin syvyydessä kiviainesta, jonka tiheys ja seismisten aaltojen etenemisnopeus muistuttavat vaipan ominaisuuksia.
Rakenteen taustalla on Alppien synty. Afrikan pohjoisreunaan liittyvän Adrian laatan ja Euroopan törmäys nosti syvän maankuoren ja ylävaipan kiviä kohti pintaa. Samalla kalliokerrokset kallistuivat, jolloin aiemmin päällekkäisiä kerroksia tuli näkyviin rinnakkain.
Ivrea-Verbanon vyöhyke tarjoaa luonnollisen poikkileikkauksen maankuoren syviin osiin. Balmuccian alueella maan pinnalle paljastuu jopa peridotiittia, ylävaipasta peräisin olevaa kiveä. Tutkijat pääsevät siten tarkastelemaan pinnalla materiaalia, joka tavallisesti sijaitsee kymmenien kilometrien syvyydessä.
Poraus selvittäisi, onko syvyyksissä vaippaa
Maankuoren ja vaipan rajaa kutsutaan Mohorovičićin epäjatkuvuuspinnaksi eli Mohoksi. Se tunnistetaan maanjäristysaaltojen nopeuden muutoksesta, sillä aallot kulkevat rajan alapuolella nopeammin kuin sen yläpuolella.
Pelkkä mittaustulos ei silti ratkaise, mistä syvyyksissä oleva kiviaines koostuu. DIVE-hankkeen tutkijat esittävät syyskuussa julkaistussa tutkimusartikkelissa kaksi vaihtoehtoa. Tiheä muodostuma voi olla vaippaa, mutta se voi koostua myös maankuoreen kuuluvista, magmasta kiteytyneistä kivistä. Tällöin varsinainen raja olisi syvemmällä.
Vaihtoehtoja on tarkoitus tutkia hankkeen seuraavassa vaiheessa. Balmuccian ja Voccan alueelle suunnitellaan useiden kilometrien syvyistä tutkimusreikää, jolla päästäisiin tutkimaan syvää maankuorta ja mahdollisesti sen siirtymää vaippaan. Poraus on vielä suunnitteluvaiheessa.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2022–2024 Ossolan laaksoon porattiin kaksi tutkimusreikää. Ornavassossa saavutettiin noin 579 metrin ja Megolossa noin 910 metrin syvyys. Niistä saatiin näytteitä syvän maankuoren erilaisista kivilajeista.
Uuden porauksen tavoitteena on yhdistää maan pinnalta tehdyt geofysikaaliset havainnot suoraan syvyyksistä saatuihin kivinäytteisiin. Samalla tutkijat selvittäisivät maankuoren syvien osien rakennetta sekä sitä, miten nesteet liikkuvat kivessä ja muuttavat sitä.
Näytteet auttaisivat ratkaisemaan, mitä poikkeuksellisen lähellä pintaa havaittu muodostuma todella on.
LUE MYÖS:
Baikaljärven jäähän ilmestyi jättimäisiä renkaita – selitys löytyi (VU 3.10.2026)