Baikaljärven jäähän ilmestyi jättimäisiä renkaita – selitys löytyi

Siperian jäähän ilmestyy joinakin talvina jopa useiden kilometrien levyisiä tummia renkaita.
Talvinen Baikaljärvi. / Nadezhda Moryak
Talvinen Baikaljärvi. / Nadezhda Moryak
Talvinen Baikaljärvi. / Nadezhda Moryak
Talvinen Baikaljärvi. / Nadezhda Moryak

Siperian Baikaljärven jäähän ilmestyy joinakin talvina jopa useiden kilometrien levyisiä tummia renkaita, joiden taustalla ovat jään alla kiertävät lämpimämmän veden pyörteet.

Valtavat jäärenkaat erottuvat kunnolla vasta ilmasta tai satelliittikuvista. Tyypillisesti niiden halkaisija on noin 5–7 kilometriä ja tumma rengasmainen vyöhyke noin kilometrin levyinen.

Ilmiötä on havaittu vuosikymmenten ajan. Vuonna 2016 Limnology and Oceanography -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat tunnistivat satelliitti- ja valokuva-aineistosta 45 rengasta Baikaljärveltä vuosilta 1974–2014. Vastaavia muodostelmia löydettiin myös Mongolian Hövsgöljärveltä.

Tutkijat selvittivät renkaiden rakennetta mittaamalla lämpötiloja ja virtauksia suoraan jään alla. Selitys löytyi lopulta vedestä.

Voimakkain virtaus renkaan kohdalla

Renkaiden alla havaittiin suuria linssimäisiä vesipyörteitä, joiden vesi on ympäristöään lämpimämpää. Pyörteen keskellä virtaukset ovat suhteellisen heikkoja, mutta sen reunoilla vesi liikkuu voimakkaammin.

Juuri tämä kohta näkyy jäällä tummana renkaana. Voimakkaampi virtaus tehostaa lämmön siirtymistä vedestä jäähän ja ohentaa jäätä alapuolelta.

Ohuempi jää näyttää satelliittikuvissa ympäröivää paksumpaa jäätä tummemmalta.

Rengas ei siis synny niin, että koko sen sisäpuolinen jää sulaisi. Keskellä jää voi pysyä paksuna, kun taas pyörteen ulkoreunan kohdalle muodostuu heikomman jään vyöhyke.

NASA:n mukaan Baikaljärveltä satelliittikuvissa havaittujen renkaiden halkaisija on tavallisesti noin 5–7 kilometriä. Osa muodostelmista säilyy vain joitakin päiviä, mutta toiset voivat näkyä viikkojen tai jopa kuukausien ajan.

Myöhemmät tutkimukset ovat vahvistaneet yhteyden jäärenkaiden ja vedenalaisten pyörteiden välillä. Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa tutkijat pystyivät seuraamaan yhtä pyörrettä jo ennen kuin sen yläpuolelle muodostui näkyvä rengas.

Poimintoja videosisällöistämme

Toisena vuonna pyörre puolestaan liikkui noin kuusi kilometriä eikä rengasta syntynyt.

Pyörteiden synnystä ei silti ole yhtä ainoaa selitystä, Forschung und Wissen -lehti kertoo. Tutkimusten mukaan niiden muodostumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi järven pohjan muodot, rannikko, tuulet ja jokien tuoma vesi.

Vuoden 2016 tapauksessa pyörteen havaittiin muodostuneen tuulen synnyttämän virtauksen seurauksena Barguzininlahden alueella.

Rengas voi olla vaarallinen

Renkaan kohdalla jää voi olla huomattavasti ympäristöään heikompaa, vaikka vaarallista aluetta olisi maanpinnan tasolta vaikea hahmottaa.

Tästä saatiin konkreettinen esimerkki maaliskuussa 2016. Tutkimuksen mukaan yksi maastoauto vajosi jäihin muodostuvan renkaan alueella ja toinen ajoneuvo rikkoi jään muutamaa päivää myöhemmin. Ensimmäisen auton kuljettaja ja matkustajat saatiin pelastettua.

NASA onkin kuvaillut jättimäisiä jäärenkaita paitsi tieteellisesti kiinnostaviksi myös todelliseksi turvallisuusriskiksi. Satelliittikuvien avulla tutkijat voivat tunnistaa vaarallisia alueita, joita jäällä liikkuvien kannattaa välttää.

Baikaljärven renkaiden näkyvä osa syntyy siis jäässä, mutta varsinainen ilmiö tapahtuu sen alla: kilometrien levyinen vesipyörre piirtää oman muotonsa järven jääkanteen.

LUE MYÖS:
Neuvostoliitto porasi 12262 metriä syvän reiän – kuumuus pysäytti

Jäärengas muodostumassa. / NASA
Jäärengas muodostumassa. / NASA
Rahoitushakemuksia ei käsitellä, jos niistä puuttuu kuvaus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Lähes kymmenen tunnin mittaiseksi suunniteltua lentoa jouduttiin lyhentämään moottoriongelman vuoksi.
Mainos