Entisen ulkoministeri Pekka Haaviston toimista koskien Syyrian al-Holin ISIS-leirin suomalaisia on jälleen tullut esiin kysymyksiä. Aiemmin tässä laajuudessa julkaisematon aineisto yhdessä Haaviston rikosepäilyn käsittelyssä esille tulleiden seikkojen kanssa tukee sitä, että silloinen ulkoministeri halusi selvittää al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamisasiaa ohi ministeriön virallisten reittien.
Materiaali ja ministerin omat lausunnot vähintäänkin herättävät kysymyksen siitä, järjestikö virkamiehiin turhautunut Pekka Haavisto ulkoministeriön tilaamaan juuri ja juuri 60 000 euron hankintalakikynnyksen alittavan selvityksen Syyrian ja Irakin kurdialueiden poliittisesta tilanteesta, vaikka hankkeen todellinen tarkoitus oli selvittää salassa leirin suomalaisten asiaa ja heidän kotiuttamistaan.
Leiriltä Suomeen ulkoministeriön operaatiossa kotiutetut ISIS-naiset ovat nyt otsikoissa poikkeuksellisen tilanteensa takia. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa yksikään kotiutetuista naisista ei ole kokenut mitään rikosoikeudellisia seuraamuksia. Syynä on Suomen silloinen puutteellinen terrorismilainsäädäntö. Sitä muutettiin vasta viime vuonna niin, että terroristiryhmän toimintaan osallistuminen on rangaistavaa aiempaa laajemmin. Taannehtivasti lakia ei voi soveltaa. Poliitikot ovat palanneet aiheeseen Helsingin Sanomien laajan jutun jälkeen.
Julkisuudessa on jäänyt vähälle huomiolle, mistä leiriläisten kotiuttamiseen johtanut hanke Suomessa oikein alkoi.
Verkkouutiset kävi läpi nykyisen vihreän presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston silloisia rikosepäilyjä koskevat esitutkintapöytäkirjat, perustuslakivaliokunnan käsittelyn materiaalin ja muun tietopyynnöillä saadun al-Hol-aineiston.
Selvityksen perusteella al-Holin operaation ensiaskeleissa on yhä selvittämättömiä seikkoja, jotka liittyvät al-Holin suomalaisten asiaa ja kotiuttamista ensimmäisenä selvittäneeseen ja valmistelleeseen hollantilaiseen Dialogue Advisory Group -järjestöön (DAG) ja sen konsulttina Haaviston pyynnöstä toimineeseen eläkkeellä olevaan diplomaatti Ilkka Uusitaloon.
Ulkoministeriö tilasi DAG:lta elokuussa 2019 Lähi-itä-politiikan tueksi selvityksen Irakin ja Syyrian kurdialueiden hallinnon tilasta ja tulevasta kehityksestä. Samalla DAG kuitenkin todellisuudessa selvitti Pekka Haaviston käskystä salassa al-Holin suomalaisten tilannetta ja maksoi Verkkouutisten saaman materiaalin perusteella ison osan hankebudjetistaan asiaa Haaviston lukuun ensimmäisenä hoitaneelle Uusitalolle. Hanketta johtamaan valittiin Ruotsia leiriläisten kotiutuksissa aiemmin avustanut DAG:n Lahib Higel.
Myös hankkeen hinta on omiaan herättämään kysymyksiä. DAG:n kanssa sovittiin järjestön hankkeen tukemisesta 59 950 eurolla. Se on 50 euroa alle hankintojen kansallisen 60 000 euron kynnysarvon. Siten hanke oli hankintalain menettelysäännösten ja kilpailutuksen ulkopuolella.
Haavisto on itse kertonut perustuslakivaliokunnalle, että työhön liittyneet matkat tuottivat hyödyllistä tietoa muun muassa siitä, miten muut maat ovat toimineet.
Alla käydään läpi, mitä materiaali paljastaa al-Holin hankkeen alkumetreistä ja Pekka Haaviston roolista DAG:n selvityksen keksijänä.
”Käynnistettiin minun aloitteestani”
Keskusrikospoliisi kuuli Pekka Haavistoa rikoksesta epäiltynä 13. toukokuuta 2020. Hän avasi kuulustelussa, miten hän näki al-Holin leirin tilanteen aloittaessaan ulkoministerinä kesällä 2019.
Haavisto kertoi selvittäneensä ensin, mitä leirillä olevien lasten eteen oli siihen mennessä tehty, mikä on juridinen viitekehys ja mikä on poliittinen viitekehys. Näitä Haavisto kuvasi selvittäneensä lukuisissa tapaamisissa ja yhteydenotoissa oikeuskanslerin ja silloisen pääministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa.
Sitten Pekka Haavisto kertoi selvittäneensä ”toiminnallisia edellytyksiä”.
Haavisto sanoi oman ensimmäisen linjansa olleen kesäkuussa 2019, että ”pyrkisimme ICRC:n, kansainvälisen punaisen ristin kautta tällä alueella toimimaan”. Hänen mukaansa kävi kuitenkin ilmi, että ICRC tai WHO joutuivat toimimaan Syyrian hallituksen kanssa ja että ”ne eivät pystyneet löytämään reittiä sieltä näille ihmisille ulos muuten kuin Damaskoksen kautta ja sitä pidettiin erittäin vaarallisena”. Haavisto huomautti, että Ruotsi oli kotiuttanut leiriltä orpolapsia toukokuussa ja Tanska hakenut pois haavoittuneen pojan kesäkuussa.
Seuraavaksi Haavisto nosti kuulustelussa esiin DAG:n. Hän kuvaili järjestön roolia al-Holin asiassa seuraavasti (lihavointi Verkkouutiset):
– Kun tämä ICRC ja WHO -tie oli tukossa, niin elo-syyskuussa minun aloitteestani käynnistettiin valmistelu, voitaisiinko Dialogue Advisory Groupia DAG:ta, hollantilaista rauhanvälitysryhmää käyttää. Kuitenkin niin, että sen työhön liitetään suomalainen asiantuntija llkka Uusitalo. Tämä ryhmä kävi siellä alueella, ja sen mukana oli myöskin henkilö, joka oli neuvotellut ruotsalaiset lapset sieltä pois. Tämä ryhmä kävi alueella ja pystyi näyttämään, että kurdihallinnon kanssa voidaan keskustella ja sinne itse alueelle voidaan mennä tapaamaan heitä. llkka Uusitalo on tästä raportoinut.
Haaviston tässä nimeltä mainitsematta jättämä henkilö on samainen Lahib Higel, joka avusti Ruotsin viranomaisia Skråmon lasten saamiseksi pois al-Holista. Verkkouutiset tavoitti toisen järjestön palvelukseen siirtyneen Higelin Irakista sähköpostitse joulukuussa 2020. Hän kertoi DAG:n pyytäneen häntä tutkimaan Syyrian Kurdistanin tilannetta ja al-Holin leiriä, mutta kieltäytyi kommentoimasta asiaa tätä enempää.
”Suullinen ja salainen toimeksianto”
Pekka Haaviston al-Holin kiistassa syrjäyttämä ulkoministeriön entinen konsulipäällikkö Pasi Tuominen antoi eduskunnan perustuslakivaliokunnalle selvityksen Haaviston asiassa 13. tammikuuta 2020. Tuomisen mukaan DAG ja Ilkka Uusitalo saivat jo 23. heinäkuuta 2019 Haavistolta nimenomaisen toimeksiannon selvittää leirin suomalaisten tilannetta ja kotiutusta ja laatia toimintasuosituksia.
– Ministeri Haavisto antoi 23.7. suullisen ja salaisen toimeksiannon orpolasten tuomiseksi ja muiden suomalaisten tilanteen selvittämiseksi hollantilaiselle NGO:lle Dialogue Advisory Groupille (DAG) ja järjestossä Lahib Higelille, joka oli auttanut Ruotsin viranomaisia Skråmon lasten saamiseksi pois al-Holin leiriltä. DAG:n työhön tuli nopeasti mukaan myös entinen EU delegaation lrakin suurlähettiläs llkka Uusitalo.
Tästä salaisesta DAG:in toimeksiannosta päätti Tuomisen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto kokouksessa, jossa olivat paikalla ministerin ja Tuomisen lisäksi konsuliyksiköstä Veli-Pekka Kaivola ja Elina Järvenpää.
Pasi Tuomisen mukaan al-Holin selvitystyö ei ollut ministeriön ja DAG:n sopimuksen mukainen.
Hän kuvaili asiaa lausunnossaan seuraavasti:
– DAG:n viralliseen UM:n antamaan toimeksiantoon Syyrian rauhanprosessin selvittämisessä ei kuulu tämä salainen osa suomalaisten kotiuttamisen selvittämiseksi.
Pasi Tuomisen mukaan Ilkka Uusitalo matkusti Lahib Higelin kanssa useita kertoja Irakiin ja Syyriaan. Entinen konsulipäällikkö totesi, että Uusitaloa voidaan luonnehtia ensimmäiseksi Pekka Haaviston erityisedustajaksi al-Holissa, vaikka hänelle ei Tuomisen tietojen mukaan annettu mitään kirjallista toimeksiantoa.
Huomattavasta roolistaan huolimatta Ilkka Uusitalo ei ollut missään vaiheessa sopimus- tai työsuhteessa ulkoministeriöön. Tuomisen kuvaama Haaviston erityisedustajana toimiminen ei myöskään millään muotoa kuulunut DAG:n ja ministeriön väliseen sopimukseen. Virallisesti Uusitalo oli tuolloin Syyriassa hollantilaisen järjestön palkkaamana konsulttina.
Pasi Tuomisen mukaan ulkoministeri Haavisto menetti malttinsa 16. syyskuuta 2019 järjestetyssä kokouksessa, kun ulkoministeriön virkamiehet ilmoittivat, ettei al-Holiin voitaisi matkustaa tekemään selvitystyötä ja ettei ollut päätöstä siitä, voidaanko leiriläiset kotiuttaa vai ei. Tuomisen mukaan Haavisto hyppäsi pystyyn ja totesi, että hän ”löytää sitten toiset keinot”.
Tuominen jatkoi saaneensa myöhemmin tietää, että Haavisto oli jo löytänyt nämä toiset keinot.
– Hänellähän oli jo siinä vaiheessa virkamieskunnan ulkopuolinen erityisedustaja llkka Uusitalo, josta olen selvittänyt siinä perustuslakivaliokunnalle antamassa lausunnossa. Tilanne oli sellainen, että nämä suositukset, mitä ministeri halusi, olivat llkka Uusitalon ja DAG:n suosituksia eli ulkopuolisen tahon, joka ei ollut virkamiestaho.
Sopimus DAG:n kanssa
Verkkouutiset pyysi joulukuussa 2020 ulkoministeriöltä tietopyynnöllä kaikkea ulkoministeriön ja DAG:n välistä kirjeenvaihtoa, sopimuksia, toimeksiantoja ja tilauksia, DAG:n tekemiä laskuja ja muuta mahdollista kirjeenvaihtoa sekä vastaavia ulkoministeriön ja Ilkka Uusitalon välisiä asiakirjoja.
Ulkoministeriön tietohallintopäällikkö Jyrki Paloposki vastasi pyyntöön kertomalla DAG-yhteistyöhankkeen olleen yksi ministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikön vuosittaisista hankkeista, joilla ”hankitaan ulkopuolista selvitys- ja tutkimustietoa erilaisista ulkopoliittisista kysymyksistä”.
Vastauksena toimitettiin esitys hankkeesta, päätös sen suorittamisesta, concept note -luonnos, ministeriön ja DAG:n välinen sopimus sekä tuloksena syntynyt kymmenen sivun mittainen raportti Irakin ja Syyrian kurdialueiden kehityksestä.
Verkkouutiset sai myös DAG:n toimittaman budjetin sekä kolme maksutositetta.
Minkäänlaista kirjeenvaihtoa ei luovutettu.
Ilkka Uusitaloa koskevaan pyyntöön UM:stä todettiin, ettei Uusitalo tehnyt sopimusta ulkoministeriön kanssa ja että DAG vastasi selvitystyön organisoinnista ja vaadittavasta asiantuntijapanoksesta. Paloposki vahvisti kuitenkin, että Uusitalo oli DAG:n ”konsultti”. Mitään kirjeenvaihtoa ei vastauksen perusteella siis ollut.
Vastaus on siinä mielessä mielenkiintoinen, että esitutkinnassa julkaistun materiaalin perusteella Ilkka Uusitalo ja ulkoministeriö olivat todellisuudessa pitäneet ahkerasti yhteyttä. Uusitalo osallistui myös al-Holia käsitelleisiin korkean tason tapaamisiin, laati useita muistioita ulkoministeriölle ja kävi antamassa selvityksen leiriläisten tilanteesta ministeriössä. Ilkka Uusitalo oli esimerkiksi läsnä ISIS-leiriä käsitelleessä kokouksessa 13. syyskuuta 2019, johon osallistuivat ulkoministeri Haaviston lisäksi pääministeri Antti Rinne, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi. Kokouksessa käytiin läpi Uusitalon havaintoja alueelta.
Uusitalo jopa toimitti Pekka Haavistolle Syyriasta valmiin lomakkeen, jolla leirin lapset voitaisiin luovuttaa pois Koillis-Syyrian kurdihallinolta.
Syyskuun 9. päivänä Uusitalo antoi ministeriölle paikallisten viranomaisten kanssa käymiensä neuvottelujen pohjalta laatimansa yhdeksän kohdan suunnitelman ”mahdollisista seuraavista askeleista” al-Holin leiriläisten suhteen. Siinä kerrottiin seikkaperäisesti, miten leirillä olijoiden kotiuttaminen hoidettaisiin aina kurdihallinnon kanssa järjestettävää lehdistötilaisuutta, luovutussopimusta ja kuljetus- ja turvallisuusvastuita ja reittejä myöten.
15 000 euron konsulttipalkkiot
DAG:n analyysi on valtion hankeportaalin tietojen perusteella ainoa ulkoministeriön järjestöltä tekemä hankinta viimeisen viiden vuoden ajalta.
DAG:n hanketta koskevissa asiakirjoissa tai sen tuloksena syntyneessä lyhyessä Governance Prospects in Northern Iraq and Syria -paperissa ei ole minkäänlaista viittausta al-Holin leiriin tai sen suomalaisten tilanteen selvittämiseen.
Tästä huolimatta hankkeen 59 950 euron budjetista 15 000 euroa on kirjattu ”konsultin” eli Ilkka Uusitalon 500 euron suuruisiin päiväpalkkioihin. ”Euroopan ja Erbilin” välisiin meno-paluulentoihin on taas jyvitetty 6 000 euroa. Sopimukseen on kirjattu, ettei mitään 59 950 euroa ylittäviä kuluja korvata.
Hankkeessa toimi Uusitalon lisäksi budjetin mukaan osa-aikainen johtaja, täysipäiväinen ohjelmapäällikkö ja kaksi osa-aikaista ohjelmatyöntekijää (program associate). Heidän palkkionsa olivat merkittävästi Uusitaloa pienempiä. Johtajalle maksettiin asiakirjan perusteella 3 000 euroa, päällikölle 5 000 euroa ja työntekijöille 2 500 euroa kummallekin. Lahib Higel toimi hankkeen ohjelmapäällikkönä. Sopimuksessa todetaan, että Higelillä oli päävastuu työstä. Esitutkintamateriaalin perusteella Higelin roolina näyttäisi olleen kuitenkin nimenomaan selvittää al-Holin asiaa.
Budjetista ei myöskään luonnollisesti ilmene suoraan, kuinka paljon hankkeen kuluista meni todellisuudessa ja sopimuksesta poiketen al-Holin leiriläisten tilanteen selvittämiseen. Tämän ”salaisen” osuuden voidaan kuitenkin päätellä olleen suuri.
Esitutkintapöytäkirjojen perusteella Uusitalon ja Higelin työ asian parissa on ollut niin kattavaa ja Uusitalon ministeriölle tuottaman al-Holin materiaalin määrä niin suurta, että on perusteltua olettaa al-Holin suomalaisten tilanteen ja kotiutusmahdollisuuksien selvityksen nielleen merkittävän osan hankkeen rahoituksesta. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Ilkka Uusitalo otettiin Haaviston omien sanojen mukaan hänen aloitteestaan selvittämään juurikin al-Holin asioita ja hänen palkkionsa olivat jo neljännes koko DAG:n selvityksen kuluista. Lentokulujen sekä majoitukseen ja turvallisuuteen liittyvien menojen voidaan myös päätellä liittyneen olennaisesti al-Holin selvitystyöhön.
Al-Holin käyntejä ja leirin suomalaisiin liittyvää selvitystyötä ei tästä huolimatta käsitellä mitenkään hankkeen esityksessä tai siitä solmitussa sopimuksessa.
Erikoinen ajoitus
Pasi Tuomisen kertoman perusteella Pekka Haavisto antoi suullisen ja salaisen määräyksensä DAG:n ja Ilkka Uusitalon al-Holin selvityksestä jo heinäkuun 23. päivänä 2019. Ulkoministeriön virallinen esitys DAG:n ”tutkimushankkeesta” taas annettiin 14. elokuuta ja sopimus allekirjoitettiin jo seuraavana päivänä. DAG:n puolelta allekirjoittajana oli järjestön johtaja Ram Manikkalingam.
Pekka Haavisto oli taas keskustellut Manikkalingamin kanssa päivää ennen salaista toimeksiantoaan al-Holin hankkeesta.
Haavisto kertoi asiasta muun muassa avustajilleen 22. heinäkuuta 2019 lähettämässään sähköpostissa, joka vaikuttaa toimineen lähtölaukauksena selvitykselle.
Siinä Haavisto kertoi puhuneensa DAG:n Manikkalingamin, llkka Uusitalon ja Kalle Löövin kanssa Syyrian ja al-Holin tilanteesta. Löövi on entinen Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun johtaja. Hän jäi eläkkeelle lokakuussa 2020.
Haavisto kutsui Ram Manikkalingamia viestissä ”vanhaksi kontaktikseni” ja kehui Uusitaloa vanhaksi osaajaksi liittyen Irakiin.
Seuraavaksi ministeri ehdotti ”projektia”:
”Ajatus voisi olla, että tekisimme DAG:n kanssa projektin, jossa llkka voisi olla mukana ja vierailla alueella. Myos Kalle Löövi piti tällaista lähestymiskulmaa hyvänä. Puhtaasti suomalainen vierailu alueella voisi herättää turhia odotuksia.
Projektin kattonimenä voisi olla paneutuminen lrakin ja Syyrian kurdihallintojen tilanteeseen, ja samalla sen selvittäminen, millaisia oikeusprosesseja / hybridioikeuksia alueelle selvitellään osana lSlS-jälkihoitoa.
Kalle Löövi oli sitä mieltä että ainakin voisivat tavata SPR:nkin väkeä paikalla, ja mahdollisesti SPR:llä joku nimi joka voisi olla projektissakin mukana.
Ajattelin että tapaisin llkkaa tällä viikolla Helsingissä.
Pidetään asia luottamuksellisena.”
Ilkka Uusitalo on vahvistanut esitutkinnassa Pekka Haaviston ottaneen häneen yhteyttä kesällä 2019. Uusitalo osallistui jo heinäkuun 25. päivänä ulkoministeri Haaviston koolle kutsumaan kokoukseen, jossa käsiteltiin al-Holin asiaa.
Oliko liki 60 000 euron selvitys sumutusta?
Asiassa on viime kädessä kyse avoimuudesta ja siitä, miten ministerin tulee toimia.
Kerrataanpa asian vaiheita.
Virallisten paperien perusteella ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikkö on sopinut elokuun puolivälissä 2019 yhteistyöstä DAG:n kanssa Suomen Lähi-idän politiikan tueksi laadittavan selvityksen tuottamisesta.
Pekka Haavisto on kuitenkin kertonut itse panneensa DAG:n selvitystyön alulle nimenomaisena tarkoituksenaan selvittää al-Holin suomalaisten kotiuttamisasiaa. Pasi Tuomisen kertoman mukaan Haavisto päätti ottaa käyttöön ulkopuolisen selvittäjän, koska turhautui turvallisuudesta huolineiden ulkoministeriön virkamiesten haluttomuuteen lähteä paikan päälle edistämään ISIS-leiriläisten kotiutusasiaa. Haavisto myös valitsi selvityksen avainhenkilön Ilkka Uusitalon, joka käytti niin laajaa valtaa, että Tuominen luonnehti roolia ulkoministeri Haaviston ensimmäiseksi al-Holin erityisedustajaksi.
Materiaalin perusteella on myös selvää, että Pekka Haavisto oli henkilökohtaisesti yhteyksissä DAG:n selvityksen avainhenkilöihin ennen kuin ulkoministeriö tilasi karvan verran 60 000 euron hankintakynnyksen alle menevän hankkeen. Myös ajatus selvityksestä tuli aineiston perusteella juurikin Pekka Haavistolta, joka ehdotti luottamuksellisesti avustajilleen, että DAG:n kanssa tehtäisiin ”projekti”, jonka turvin Uusitalo pääsisi käymään al-Holissa. Mukaan haluttiin Lahib Higel, joka oli auttanut Ruotsia al-Holin kotiutuksissa.
Kun aineistoa ja lausuntoja arvioidaan kokonaisuutena, ei voida välttyä kysymykseltä, junailiko silloinen ulkoministeri Pekka Haavisto todella ulkoministeriön tilaamaan virallisesti kymmenien tuhansien eurojen hintaisen poliittisen tutkimuksen savuverhona itse suunnittelemalleen salaiselle ja ulkopuoliselle al-Holin selvitykselle.
Ministerillä on lähtökohtaisesti laaja oikeus käyttää valtaa ja tehdä ratkaisuja ministeriössään. Hankintasopimuksesta poikkeavan työn teettäminen tietoisesti ja salaisilla suullisilla määräyksillä ohi virkamiesten herättää kuitenkin vähintäänkin vakavia moraalisia kysymyksiä Pekka Haaviston toiminnasta. Avoimeksi jää menettelyn asianmukaisuuden lisäksi esimerkiksi se, miksi DAG:lta ei voitu tilata suoraan al-Hol-selvitystä vaan Pekka Haavisto halusi menetellä tällä tavoin.
Toinen avoin ulkoministerin toimintaan liittyvä kysymys koskee itse kotiutuksia. Kokonaisuutena arvioiden näyttää siltä, että Haavisto koki, ettei ISIS-leiriläisten kotiuttamista haluttu viedä eteenpäin ministeriössä ja päätti yrittää edistää asiaa ensin salassa ulkopuolisen toimijan kautta. Tuomisen mukaan virkamiesten toimettomuuteen turhautunut Haavisto oli puhunut ”toisten keinojen löytämisestä”.
Lopulta oli kuitenkin selvää, että vain viranomaisreitti toimisi. Haavisto on itsekin kertonut syksyllä 2019 selvinneen, etteivät kurdiviranomaiset suostuneetkaan toimimaan järjestöjen kautta vaan neuvottelemaan ainoastaan valtioiden edustajien kanssa. Sitten al-Holin asiaa lähdettiin viemään viranomaistietä. Avoimeksi jää, olisiko Pekka Haavisto ollut todella valmis järjestämään kotiutuksiakin DAG:n kautta, jos se vain olisi ollut kurdihallinnon puolesta mahdollista.