Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi Ilta-Sanomille, että presidentti Sauli Niinistöä tullaan ajan kuluessa arvostelemaan monista sellaisista asioista, joista hänen edeltäjäänsä Tarja Halostakin on arvosteltu.
– Puhesävymme Venäjästä on muuttunut radikaalisti siitä, mitä se oli kylmän sodan päättymistä seuranneen 30 vuoden aikana. Puheet pragmaattisista naapurisuhteista ovat nyt mennyttä aikaa, johon ei ole paluuta, Jokisipilä sanoo IS:lle.
Sauli Niinistö aloitti tasavallan presidenttinä maaliskuun alussa 2012. Hän toimi tehtävässä kahden kauden ajan eli tasan 12 vuotta. Ajanjaksolle osuivat muun muassa Venäjän hyökkäys Krimin niemimaalle 2014 ja täysimittaisen hyökkäyssodan aloittaminen Ukrainassa 2022. Samalla Suomen välit Venäjään kylmenivät ja Suomi hakeutui puolustusliitto Naton jäseneksi.
Tarja Halonen toimi tasavallan presidenttinä vuosina 2000–2012. IS:n haastattelema Markku Jokisipilä ajattelee, että presidentit noudattivat niitä käytänteitä, joihin oli totuttu. Kylmän sodan jälkeiset Suomen presidentit ovat tiedostaneet asemansa suurvallan naapurina.
– Ulkopoliittista johtajaa arvioidaan sen perusteella, miten turvattu hänen maansa on. Tätä taustaa vasten olisi outoa väittää, ettei Niinistö olisi onnistunut tehtävässään, hän arvioi.
– Niinistön aikaan naapurimaa on aloittanut sodan. En tiedä, millä tavalla Suomen asema voisi olla turvatumpi kuin se tällä hetkellä on.
Jokisipilä sanoo näkevänsä Niinistön Venäjä-linjassa monia yhtäläisyyksiä Halosen linjaan. Hän huomauttaa, että molemmat pitivät presidentteinä tiiviisti yhteyttä ja tapasivat lukuisia kertoja itsevaltaisen Venäjän johtajan kanssa. Sauli Niinistö tapasi presidenttikautensa aikana Vladimir Putinin 16 kertaa, Halonen 20 kertaa.
– Tässä on helppo sortua jälkiviisauteen. Siinä tilanteessa se oli Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten perinteen mukaista toimintaa.
Koska yhteistyö Venäjän johtajien kanssa on kuulunut erottomasti Suomen presidenttien tehtäviin, Jokisipilä ei luonnehtisi Halosen tai Niinistön Venäjä-käytänteitä jälkisuomettumiseksi.
– Halosta arvioitaessa pitäisi pyrkiä kohtuullisuuteen. Ukrainan suhteen isoimmat tapahtumat ajoittuvat hänen kautensa jälkeiseen aikaan, Jokisipilä muistuttaa IS:lle.
