Jokaisen suomalaisen pitäisi huolehtia ainakin neljästä tärkeästä asiasta, kertoo Ilta-Sanomat.
Kyse on asiakirjoista, jotka jokaisen pitäisi hoitaa kuntoon viimeistään 50-60 vuoden iässä. Näillä asiakirjoilla varmistetaan se, kuka pystyy huolehtimaan asioistasi tilanteessa, jossa sinulle tapahtuu jotain yllättävää.
Ensimmäinen tärkeistä asiakirjoista on edunvalvontavaltakirja. Vanhuusoikeuden asiantuntija Anja Karvonen-Kälkäjä vertaa sitä vakuutukseen tulipalon varalta.
– Tämä on hieman sama. Me teemme ne, mutta toivomme ettei meidän tarvitse niitä koskaan vahvistaa tai käyttää, Karvonen-Kälkäjä sanoo IS:lle.
Edunvalvontavaltakirjassa nimetään henkilö, joka hoitaa asioitasi silloin, jos et itse pysty niitä hoitamaan. Valtakirja kannattaa laittaa kuntoon hyvissä ajoin, sillä kukaan ei osaa ennustaa tulevaa. Voit yllättäen sairastua tai loukkaantua jo huomenna.
Karvonen-Kälkäjän mukaan monella onkin harhakäsitys siitä, että kuka tahansa voi hoitaa asioita toisen puolesta. Todellisuudessa tilanne ei ole niin yksinkertainen.
– Ensimmäinen väärinkäsitys on se, kun ajatellaan että ”no lapset hoitaa, mies hoitaa”. Ei voi hoitaa, jos ei ole edunvalvontavaltakirjaa.
Edunvalvontavaltakirjalla on tiukat muotovaatimukset. Sen takia se kannattaa tehdä aina asiantuntijan kanssa, mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi. Ilman valtakirjaa esimerkiksi puoliso ei voi toimia muistisairaan edunvalvojana.
Jos valtakirjaa ei ole, digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus voi määrätä yleisen edunvalvojan, joka on tavallisesti edunvalvontatoimistossa työskentelevä valtion virkahenkilö. Karvonen-Kälkäjän mukaan jossain tapauksissa virallinen edunvalvoja voi olla hyvä asia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos perheessä esiintyy taloudellista hyväksikäyttöä.
Toinen tärkeä asiakirja on hoitotahto. Se on asiakirja, jonka sisällön terveydenhuollon henkilökunta voi tarkistaa Omakanta-palvelusta. Siinä henkilö voi määrätä itselleen esimerkiksi elvytyskiellon.
Kolmas tärkeä asiakirja on hoivatahto. Siinä henkilö voi kirjata arkisia asioita hoivasta. Hoivatahtoon voi kirjata esimerkiksi sen, haluaako nukkua aamulla myöhään tai millaisesta pukeutumistyylistä pitää.
Kannattaa muistaa, että hoivatoiveet eivät sido hoitohenkilökuntaa. Karvonen-Kälkäjän mukaan henkilökunta pyrkii silti toteuttamaan toiveita.
Neljäs ja viimeisin tärkeä asiakirja on testamentti. Siinä henkilö määrää omaisuutensa jaosta ja käytöstä kuolemansa jälkeen.
Karvaja-Kälkälä suosittelee IS:lle, että edellä mainitut asiakirjat laadittaisiin yhtä aikaa. Silloin ne pysyisivät myös linjassa toistensa kanssa.
LUE MYÖS:
Älä tee tätä virhettä testamentin kanssa
