Testamentti on arvokas asiakirja. Sillä ihminen voi päättää, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu kuoleman jälkeen.
Asiakirjan laadinnassa kannattaa olla tarkkana. Pahimmillaan riskinä on, että huolimattomasti laadittu testamentti voi osoittautua laillisesti täysin pätemättömäksi.
Nooa Säästöpankin lakimies ja Hyvä testamentti-kampanjan lakiasiantuntija Piia Jeremejeff kertoo Verkkouutisille, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota testamenttia laatiessa.
– Ehdottoman tärkeää on oman tahdon selkeä ilmaiseminen testamentissa eli miten omaisuutesi jaetaan siinä vaiheessa, kun sinusta aika jättää ellei toiveena ole, että omaisuus jakaantuu perintökaaren mukaisesti.
Hänen mukaansa juridisesti on tärkeää muistaa, että testamentti on hyvin muotosidonnainen asiakirja. Se on testamentintekijän allekirjoittama kirjallinen asiakirja, joka on myös kahden esteettömän todistajan todistama ja allekirjoittama.
– Testamentilla voidaan vaikuttaa lainmukaiseen perimykseen, toki tietyin rajoituksin. Tällaisia rajoituksia ovat esimerkiksi lasten lakiosa-oikeudet sekä lesken lain mukaiset oikeudet, Jeremejeff muistuttaa.
Jeremejeffin mukaan hyvä testamentti on sellainen, joka pitää sisällään sinun viimeisen tahtosi. Tämän lisäksi testamentin pitää täyttää tietyt lain mukaiset edellytykset.
– Jos puhutaan siitä, että halutaan testamentilla tehdä myös hyvää, on testamentilla mahdollisuus antaa omaisuuttaan yleishyödylliseen toimintaan. Tällöin myöskään yleishyödyllinen yhteisö tai järjestö ei maksa saadusta testamenttilahjoituksesta perintöveroa.
Ole tarkka termien kanssa
Testamentissa voi olla monenlaisia virheitä, mutta suurimmat haasteet tulevat Jeremejeffin mukaan yleensä siitä, että testamentintekijän tahto on jäänyt epäselväksi, mitä hän on testamentillaan tarkoittanut.
– Sen vuoksi sisällön tulee olla selkeä ja käytettyjen termien oikeat.
Myös todistajien osalta törmätään siihen, että todistajat eivät välttämättä olekaan lain mukaisia esteettömiä todistajia.
– On saatettu käyttää esimerkiksi omia sisaruksia, heidän puolisoitaan, lapsien puolisoita ja niin edelleen, joka ei siis lain mukaan ole sallittua, Jeremejeff jatkaa.
Lakimies myös tietää, mitä testamenttia laatiessa ei ainakaan kannata tehdä.
– Älä kopioi naapurille, ystävälle tai jollekin toiselle laadittua testamenttia. Heille testamentti on varmasti oikea, mutta jos sen kopioi toiselta, ei asiakirja ja sen sisältämät asiat välttämättä ole sinun tai teidän tarpeidenne mukaisia.
Myös esimerkiksi termit ”omistusoikeus” ja hallintaoikeus” voivat lakimiehen mukaan mennä helposti sekaisin ja voivat siitä syystä aiheuttaa virheellisiä ja ei-toivottuja lopputuloksia.
Asiantuntijan käyttö on suositeltavaa
Jeremejeff suosittelee, että testamentti tehtäisiin aina asiantuntijan eli juristin kanssa.
– Tällöin hän tekee myös perintöverosuunnittelua, joka on tärkeä osa testamenttia laadittaessa.
– Toki testamentin voi tehdä myös itse, mutta aina kannattaa muistaa, että asiantuntijalla voi olla esittää sinulle sellaisia vinkkejä, joita et ole huomannut itse ottaa huomioon. Jos olet kuitenkin laatinut testamentin itse tai sen sisältö muutoin mietityttää, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen ja tarkistuttaa asiakirja hänen kanssaan.
Verkosta löytyy myös valmiita ”testamenttipohjia”, joiden avulla testamentin voi laatia kotona itse. Jeremejeffin mukaan tällaiset asiakirjat voivat olla hyvää alkua asiakirjojen laatimiseen.
– Toki se on myös helppo tapa lähestyä asiaa, koska näiden asiakirjojen läpikäyminen voi monelle olla vaikea asia ja jopa kynnyskysymys. Muistutan kuitenkin, että netissä tehtävät asiakirjat eivät ole yksilöllisiä eivätkä ne pohjaudu asiantuntijan tekemään arvioon. Se, mikä itsestä voi tuntua hyvälle, ei välttämättä asiantuntijan toimesta ole parhain mahdollinen valinta.
Hän muistuttaa, että asiantuntijat tekevät myös tarpeellista perintöverosuunnittelua, jota nettipohjat eivät kerro.
– Jos asiakirjaa tekee netissä tai ottaa nettipohjia, täytyisi jo tietää aika paljon omaa tahtoaan, tietää, miksi tiettyjä asioita haluaa ottaa huomioon ja mikä merkitys niillä on kokonaisuuteen.
Jeremejeffin mukaan jokainen toki harkitsee, mikä itselleen on sopivin vaihtoehto.
Uusperheissä testamentin merkitys on erityisen korostunut
Hänen mukaansa testamentin tekemisen merkitys kasvaa erityisesti eri elämäntilanteissa.
– Uusperheissä täytyy pohtia hyvinkin tarkkaan, kenelle omaisuuden toivoo menevän siinä vaiheessa, kun silmä sammuu. Pahimmassa tapauksissa uusperheessä omaisuutta voi mennä ex-puolisolle, jos kuollaan niin sanotusti väärässä järjestyksessä eikä elämän tärkeimpiä asiakirjoja ole tehtynä tai ne eivät ole oikein.
Myös avopuolisoiden kohdalla täytyy muistaa, että he eivät peri toinen toisiaan ilman testamenttia, vaikka avoparina olisi eletty useita kymmeniä vuosia.
Jeremejeffin mukaan emme voi myöskään unohtaa aviopuolisoita.
– Jos avioparilla on lapsia, ei leski peri mitään, vaan omaisuus periytyy lapsille eli rintaperillisille. Jos siis halutaan antaa tulevaisuuden turvaa leskeksi jääneelle, on se syytä tehdä testamentin kautta, koska välttämättä lain tai mahdollisen avio-oikeuden kautta tuleva turva ei ole riittävä.
Testamenttia kannattaa miettiä myös muissa elämäntilanteissa.
– Vaikka emme eläisi parisuhteessa eikä meillä olisi lapsia, on hyvä pohtia, kuka minut perii: Iäkkäät vanhempani? Tai vanhempi veljeni, jonka kanssa en pidä yhteyttä? Eihän omaisuuteni mene valtiolle?, Jeremejeff kehottaa pohtimaan.
Jeremejeff muistuttaa, että naimattomat ja lapsettomat voivat vapaasti päättää, kenelle heidän omaisuutensa menee.
– Eikä tarvitse siis miettiä lasten lakiosaoikeutta eikä lesken oikeuksia.
Hänen mukaansa missään nimessä ei pidä unohtaa myöskään yrittäjiä. Yritysomaisuus on huomattava omaisuutta ja tämän takia sitä on hyvä määrätä testamentilla.
– Se voi olla myös osa sukupolven vaihdosta ja siten yritystoiminnan jatkumista.
Virheellinen testamentti voi johtaa ongelmiin
Lakimiehenä työskentelevällä Jeremejefillä on jäänyt mieleen myös konkreettisia tapauksia, joissa virheellisesti laadittu testamentti on aiheuttanut ongelmia.
– Aviopari oli ottanut naapurilta testamenttipohjan, jonka oli laatinut lakimies. Asiakirjassa oli todettu, että leski saa käyttö- ja hallintaoikeuden kaikkeen ensiksi kuolleen omaisuuteen. Aviopari oli kopioinut saman testamentin itselleen.
Jeremejeffin mukaan omaisuus ja perhetilanne oli avioparilla kuitenkin erilainen kuin naapurilla. Tilanne siis kokonaisuudessaan oli erilainen.
– Puolison sairastuttua vakavasti testamenttia haluttiin tarkastuttaa ja todettiin asiantuntijan toimesta, että testamentti ei vastannut heidän ajatustaan. Aviopari halusi leskelle turvaa testamentilla eli he olisivat tarvinneet omistusoikeustestamentin, ei hallintaoikeustestamenttia. Onneksi asiakirja ehdittiin vielä päivittää ennen puolison menehtymistä.
– Ilman päivitystä, leskelle ei olisi saatu omistusoikeuden myötä riittävää taloudellista turvaa pärjätä tulevaisuudessa. Termien hallitseminen on siis tärkeää, Jeremejeff korostaa.