Lähi-idästä ja erityisesti Irakista tulleiden tiedustelutietojen mukaan Venäjä on vastaanottanut Iran-mielisiltä miliiseiltä Irakista aseapua sen hyökkäyssotaa varten Ukrainaan, The Guardian kertoo.
Iranilla on laaja salakuljetusverkosto, jota Venäjä hyödyntää, kun se on joutunut lännen pakotteiden kohteeksi. The Guardianin mukaan Venäjän aseiden salakuljetusverkoston käyttö on merkki ”merkittävästä muutoksesta” Moskovan strategiassa. Sillä ei ole ainoastaan suuri vaikutus kansainvälisen aseiden salakuljetuksen kehitykseen ja määrään, vaan se osoittaa myös, että Venäjä yhä enemmän tukeutuu Iraniin ja sen sotilaalliseen liittolaiseen Syyriaan.
Irakin kautta Iran on toimittanut Venäjälle panssarintorjuntasinkoja, panssarintorjuntaohjuksia ja Brasiliassa suunnitteluja raketinheitinjärjestelmiä.
Teheran on myös lahjoittanut Moskovalle iranilaisvalmisteisen Bavar 373 -ohjusjärjestelmän, joka on samanlainen kuin venäläinen S-300 ilmantorjuntaohjusjärjestelmä. Lisäksi Iran palautti aikaisemmin Venäjältä saamansa S-300 ilmantorjuntaohjusjärjestelmän Venäjälle.
Venäjän ja Iranin yhä läheisempi liitto
Samana päivänä kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi, presidentti Vladimir Putin soitti iranilaiselle kollegalleen Ebrahim Raisille kertoakseen hänelle Venäjän ”erityisoperaatiosta”. Puhelun aikana Raisi ilmaisi Iranin ymmärryksen Venäjän turvallisuushuoleista ja vahvisti maan väitteen, jonka mukaan ”Naton laajentuminen on vakava uhka itsenäisten valtioiden turvallisuudelle ja vakaudelle” Atlantic Council kertoo.
Raisin suhtautuminen Venäjään ei ole yleisesti jaettua Iranissa. Reformistit ja jopa maltilliset konservatiivit sekä keskiluokka ja monet tavalliset ihmiset ovat suhtautuneet kielteisesti Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Iran solmi 20 vuotta kestävän yhteistyösopimuksen Venäjän kanssa tämän vuoden alussa. Iran solmi sopimuksen, koska se halusi vahvistaa turvallisuusyhteistyötä Venäjän kanssa ja hankkia uutta aseistusta.
Iranin suhteiden paraneminen länteen on aina ollut Venäjän huolenaihe. Venäjän 5. maaliskuuta esittämä vaatimus Yhdysvalloille kirjallisesta takuusta siitä, että Yhdysvaltojen Venäjälle hyökkäyksen vuoksi määräämät uudet pakotteet eivät vaikuta kauppaan Iranin kanssa, on viimeisin esimerkki Moskovan Teheranin suhteiden vaarantamisesta ja omien etujen turvaamisesta ydinsopimuksen kriittisenä ajankohtana.
Epäpyhä allianssi koettelee länttä
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on poistamassa Iranin islamilaisen vallankumouskaartin terroristilistalta. Neljätoista republikaanisenaattoria oli lähettänyt Bidenille kirjeen, jossa ovat ilmaisseet vastustavansa ehdotusta, sillä ”Yhdysvallat pettää alueelliset liittolaiset” Bidenin aloitteella, BBC kertoo.
Iran, Venäjä ja Kiina ovat pitäneet jo kolme yhteistä sotaharjoitusta. Viimeisin oli tammikuussa pidetty merivoimien harjoitus Pohjois-Intian valtamerellä.
Vuonna 2022 toimeenpitoasteelle siirtynyt 25 vuoden Kiinan ja Iranin välinen yhteistyösopimus
pitää sisällään infrastruktuurihankkeita, kuten, pankkisektorin, satamien, rautateiden sekä tietoliikenteen yhteistyön. Vastavuoroisesti Iran antaa alennusta Kiinalle raakaöljystä. Sopimuksen arvo on 400 miljardia dollaria. Sopimuksessa on myös sotilaallinen ulottuvuus.
Kiina on omaksunut puolueettoman julkisen kannan Ukrainassa käynnissä olevaan sotaan ja kehottaa maita tukemaan pyrkimyksiä löytää rauhanomainen ratkaisu konfliktiin. The Guardianin mukaan Kiina teki kyberhyökkäyksiä Ukrainan sotilas- ja ydinkohteisiin muutama päivä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
