Iran on onnistunut kehittämään ballistisia ohjuksiaan ja niiden käyttöä Yhdysvaltain ja Israelin kuukausia jatkuneista pommituksista huolimatta, kirjoittaa The Telegraph. Lehden mukaan maa on oppinut iskuista ja pystyy nykyisin laukaisemaan ohjuksia aiempaa nopeammin sekä vaikeuttamaan niiden torjuntaa.
Viime viikolla 17. heinäkuuta Iran iski Jordaniassa sijaitsevaan Muwaffaq Saltin amerikkalaiseen lentotukikohtaan, jossa yksi iranilaisohjus läpäisi pitkälle kehitetyn ilmapuolustuksen. Tukikohtaan kohdistuneissa iskuissa kuoli kolme yhdysvaltalaissotilasta.
Telegraph huomauttaa, että hyökkäys kyseenalaistaa presidentti Donald Trumpin väitteet Iranin asevoimien ”täydellisestä tuhosta” ja puolustusministeri Pete Hegsethin arvion maan ohjusohjelman ”käytännön romahtamisesta”.
Viisi kuukautta jatkuneista Yhdysvaltain ja Israelin iskuista huolimatta Iranilla on edelleen merkittävä ohjusarsenaali, joka muodostaa uhan Yhdysvaltain joukoille ja Persianlahden liittolaisille.
Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Iran on ottanut käyttöön nopeita ohjuksia, jotka kykenevät tekemään lentoradan muutoksia loppulähestymisen aikana. Tällaiset ohjukset ovat aiempaa vaikeampia torjua.
Iranilaisviranomaiset puolestaan kertovat oppineensa jokaisesta Yhdysvaltain iskusta. Erään Telegraphin haastatteleman viranomaisen mukaan ohjuslaukaisupaikan toimintakyvyn palauttaminen kesti sodan alkuvaiheessa jopa 15 tuntia, mutta nykyisin samasta paikasta voidaan ampua uusia ohjuksia alle puolessa tunnissa.
Iran käyttää useita asejärjestelmiä samanaikaisesti
Iran väittää myös, ettei Yhdysvallat onnistunut löytämään kaikkia maan ohjus- ja lennokkitehtaita. Asevoimien tiedottajan mukaan tuotanto jatkui koko sodan ajan, ja uusia aseita siirrettiin suoraan tehtailta käyttöön.
Jordanian puolustusvoimien pääesikunnan entinen apulaispäällikkö, kenraaliluutnantti Qasid Mahmoud arvioi, että Iran käyttää hyökkäyksissään useita eri asejärjestelmiä samanaikaisesti. Yksinkertaisemmilla ohjuksilla ja lennokeilla pyritään sitomaan ilmatorjuntaa, minkä jälkeen kehittyneemmät ohjukset muuttavat lentorataansa viimeisten 30–40 kilometrin aikana ja pyrkivät läpäisemään puolustuksen.
Telegraphin mukaan Iran on kehittänyt ohjuksiinsa myös niin sanottuja ohjailukykyisiä taistelukärkiä (MaRV), joiden avulla taistelukärki voi muuttaa lentorataansa aivan loppuvaiheessa. Iran ilmoitti jo vuonna 2025 päivittäneensä Haj Qassem-ohjuksensa MaRV-teknologialla, ja myös Kheibar Shekan-keskimatkan ohjuksen kerrotaan hyödyntävän vastaavaa ratkaisua.
Iranin ohjuskykyä tukevat lisäksi syvälle vuoristoon louhitut niin sanotut ohjuskaupungit, joissa säilytetään ohjuksia, laukaisulaitteita ja polttoainetta suojassa ilmaiskuilta.
Iran käyttää myös liikkuvia TEL-laukaisualustoja, joita voidaan siirtää nopeasti eri piilopaikkojen välillä, mikä vaikeuttaa niiden tuhoamista. Lisäksi maa on siirtynyt yhä enemmän kiinteää polttoainetta käyttäviin ohjuksiin, jotka voidaan laukaista huomattavasti nopeammin kuin nestepolttoaineohjukset.
Iranilaislähteiden mukaan maan asevarustelu on kiihtynyt entisestään viime kuun rauhansopimuksen jälkeen. Tavoitteena on kasvattaa ohjus- ja lennokkituotantoa sekä korjata sodassa vaurioitunutta ilmapuolustusta.
Lehti toteaa lopuksi, että monet analyytikot epäilevät Iranin kehityksen perustuvan ainakin osittain ulkopuoliseen tukeen. Iranin kerrotaan saaneen teknistä asiantuntija-apua ja tiedustelutietoja Kiinalta ja Venäjältä.
Kiinan on syytetty antaneen tarkkoja ajantasaisia satelliittikuvia, joita voidaan käyttää Yhdysvaltojen tukikohtia vastaan iskemiseksi. Venäjä taas on tarjonnut ohjusteknologian asiantuntija-apua. Reutersin mukaan venäläiset ohjusasiantuntijat vierailivat Iranin ohjustehtailla ja maanalaisissa tukikohdissa useita kertoja vuonna 2024.