Iranin ilmaiskut ovat tuhonneet tai vaurioittaneet ainakin 228 amerikkalaista sotilaskohdetta Lähi-idässä ”Operaatio Eeppisen Raivon” alkamisen 28. helmikuuta jälkeen, kertoo The Washington Post.
Kyse on paljon suuremmasta määrästä kuin Yhdysvaltain hallinto on tähän asti myöntänyt. Yhdysvallat on rajoittanut kaupallisten sateliittiyhtiöiden kuvajulkaisua, joten lehti teki kuva-analyysinsa vertaamalla Iranin julkaisemia satelliittikuvia EU:n Kopernikus-satelliittijärjestelmän kuviin.
Satelliittikuva-analyysi kertoo, että iranilaiset ovat osuneet lentokonehalleihin, varastoihin, miehistöparakkeihin, polttoainevarikoihin, lentokalustoon, keskeisiin tutkajärjestelmiin, viestintä- ja ilmatorjuntajärjestelmiin. Kalusto- ja varustevaurioita on 11, kun taas loput 217 kohdetta ovat olleet sotilasinfrastruktuuria.
Ilmavaaran takia Yhdysvallat ei ole voinut pitää normaalimiehitystään alueen tukikohdissa ja komentajat ovat vetäneet osan sotilashenkilöstöstä pois.
Yhdysvallat aliarvioi Iranin osumatarkkuuden
Iran on osunut amerikkalaiskohteisiin Kuwaitissa, Bahrainissa, Qatarissa, Arabiemiraateissa, Saudi-Arabiassa ja Irakin Kurdistanissa sekä Jordaniassa.
Näiden joukossa ovat iskut al-Udeidin lentotukikohtaan Qatarissa, Patriot-ohjusten satelliittijärjestelmiin Riffan ja Isan lentotukikohdissa Bahrainissa ja Ali al-Salemin lentotukikohtaan Kuwaitissa. Lisäksi osuman sai satelliittilautanen Yhdysvaltain 5. laivaston päämajassa Bahrainissa ja voimalaitos Camp Buehringissa Kuwaitissa. Jordaniassa Iran osui Mawaffaq Saltin lentotukikohdassa THAAD-ohjuspuolustustutkaan ja sen kalustoon.
– Iranin iskut ovat olleet tarkkoja. [Satelliittikuvissa] ei näy satunnaisia kraattereita, jotka kertoisivat ohilaukauksista, sanoo kuvia tarkastellut CSIS-ajatuspajan vanhempi neuvonantaja, merijalkaväen eversti (evp). Mark Cancian lehdelle.
Avoimeen lähdeaineistoon perustuvat tutkimusprojektin tutkija William Goodhind taas kertoo Iranin pyrkivän osumaan ”pehmeisiin kohteisiin”.
– Iranilaiset tähtäävät tarkoituksella miehistörakennuksiin eri kohteissa pyrkien aiheuttamaan joukkotappioita. Kyse ei ole vain iskuista kalustoon, polttoainevarastoihin ja lentotukikohtien rakenteisiin, vaan myös pehmeisiin kohteisiin, kuten kuntosaleihin, ruokaloihin ja majoitustiloihin, kertoo Goodhind.
Surmansa on saanut seitsemän amerikkalaissotilasta, joista kuusi Kuwaitissa ja yksi Saudi-Arabiassa. Lisäksi huhtikuun loppuun mennessä oli haavoittunut yli 400 amerikkalaissotilasta. Suurin osa on voinut palata palvelukseen muutaman päivän kuluessa, mutta lehdelle nimettöminä puhuneet lähteet paljastavat, että ainakin 12 sotilasta on haavoittunut vakavasti.
Yhdysvallat ei ole oppinut droonisodankäyntiä Ukrainasta
Lehti kertoi aiemmin venäläisten välittäneen tiedustelutietoja amerikkalaiskohteista Iranille. Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat aliarvioi Iranin kyvyn tarkkoihin vastaiskuihin, eikä ole sopeutunut nykyaikaiseen lennokkisodankäyntiin, vaan jättänyt osan kohteista liian suojaamattomiksi
Yhdysvallat ei ole omaksunut drooneilta suojautumista, mikä on arkipäivää Ukrainassa, kuten myös miehistön suojaaminen drooneilta.
– Vaikka [droonien] kantokyky on pienempi – osa niistä ei tehnyt paljonkaan vahinkoa – niiden torjuminen on paljon vaikeampaa ja ne ovat tarkempia tehden niistä suuremman uhan amerikkalaisjoukoille, sanoo Yhdysvaltain laivaston tutkimuslaitoksen Center for Naval Analyses tutkija-analyytikko Decker Eveleth.
Yhdysvaltain perinteinen tukikohtajärjestelmä ei ole myöskään sopeutunut nykyajan sodankäynnin läpinäkyvään sodankäyntiin.
Amerikkalaisviranomaisen mukaan esimerkiksi 5. laivaston päämajan kokemat vauriot Bahrainiss ovat ”laajoja” ja päämaja on siirtynyt Floridan Tampaan MacDillin lentotukikohtaan. Paluu Bahrainiin ei ole todennäköistä ihan lähiaikoina.
On mahdollistaa, ettei Yhdysvallat enää palaa Lähi-idän tukikohtiin entisessä laajuudessaan.
– Olemme siirtyneet huomaamattomuudesta aikakauteen, jossa koko taistelukenttä on läpikuultava ja yhä läpinäkyvämpi. Meidän tulisi olla hyökkäävä osapuoli, mutta me olemme näiden tukikohtien ympärillä selvästi puolustusasetelmissa, sanoo eläköitynyt ilmavoimien upseeri, Stimson-keskuksen tutkija Maximilian Bremer.