Verkkouutiset

Ekonomit arvioivat inflaatiokehityksen jatkuvan. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Inflaatio ei vielä hellitä – Näin ekonomistit arvioivat tulevaa

Taloustieteilijöiden mielestä työllisyyttä ja tuottavuutta olisi parannettava pitkällä aikavälillä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Inflaatiokehitys ei ole vielä hellittämässä, ekonomistit arvioivat Verkkouutisille.

– Veikkaisin, että inflaatiohuippu osuu syksyyn. Loppuvuodesta tahti jo taittuu, kun vertailutaso viime vuodelta alkaa olla korkeampi. Todennäköisesti myös ensi vuonna nähdään silti vauhdikkaampaa inflaatiota kuin mihin on viime vuosina totuttu. Riskinä on inflaation kroonistuminen, jos palkkoja lähdetään nostamaan liian nopeasti tilapäisen kustannuspaineen takia tai joudutaan muuten liittojen väliseen nokitteluun kunta-alan pitkien palkkaohjelmien vauhdittamana, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist arvioi VU:lle.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjasi puoluekokouksessa, että ihmisten ansiotuloverotusta tulisi keventää ihmisten ostovoiman parantamiseksi. Appelqvistin mukaan ansiotuloverotuksen keventäminen on hyvä keino siinä mielessä, että se todella kohdistuu ostovoiman paranemiseen.

– Muut veronalennukset, kuten polttoaineen verotuksen alentaminen, eivät takaa sitä, että verojen muutokset siirtyisivät suoraan kuluttajahintoihin. Siksi ne tulevat helposti kalliiksi. Myös ansiotuloveron alentamiseen liittyy haasteita, joista yksi on se, että sitä kautta lisätään kysyntää, mikä voi osaltaan myös pahentaa inflaatiota. Pitkän aikavälin tavoitteena on kuitenkin kannatettavaa pyrkiä alentamaan ansiotulojen verotusta ja siirtää verotuksen painopistettä muualle, kuten erilaisiin ympäristön kannalta haitallisiin toimiin. Siksikin olisi väärä signaali alentaa polttoaineiden verotusta.

Appelqvistin mukaan parhaat keinot kohentaa ostovoimaa ovat ansiotuloverojen alennus sekä kaikkein pienituloisimmille kohdennetut rajatut etuudet.

– Kokonaan ostovoiman alenemista ei kuitenkaan ole syytä lähteä poliittisin toimin kumoamaan. Inflaatio kiihtyy tällä hetkellä niin paljon, että jonkinlainen ostovoiman lasku on lähes väistämätön useimmille palkansaajille. Uskoisin, että keskimäärin palkansaajat kyllä kestävät hetkellisen hintojen nousun, kunhan inflaatio saadaan kuriin pidemmällä aikavälillä. Siksi pitää olla toistaiseksi jossain määrin varovainen kaikkien sellaisten elvytystoimien kanssa, jotka kiihdyttävä inflaatiota. Tilanne saattaa muuttua, jos suhdannetilanne viilenee liikaa.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamaki arvioi, että inflaatio pysyy syksyyn saakka noin seitsemän prosentin vauhdissa, jonka jälkeen se vähitellen laskee.

– Energia ei enää kallistu kallistumistaan, globaalitalouden tuotantohäiriöt helpottavat ja rahapolitiikan kiristys leikkaa kysyntää. Ensi vuonnakin inflaatio kuitenkin pysyy koholla ja ylittää 2 prosenttia.

Hänen mielestään tuloveroasteikkoon pitäisi tehdä ainakin inflaatiotarkistus, jotta verotus ei kiristy automaattisesti.

– Pelkästään inflaation aiheuttaman tilapäisen ostovoiman heikkenemisen paikkaamiseksi en välttämättä lähtisi keventämään verotusta, mutta palkkojen verotusta kannattaa tarkastella myös työnteon kannusteiden ja työperäisen maahanmuuton edistämisen näkökulmasta. Suomen palkkaverotus on melko kireää, joten lievä kevennys olisi perusteltavissa. Toisaalta valtiontalouden suuri vaje ei salli mittavia veronkevennyksiä.

Kuoppamäen mukaan parhaat keinot ihmisten ostovoiman parantamiseksi olisivat hyvän työllisyyskehityksen tukeminen ja tuottavuuden nostaminen.

– Kannattaisi pyrkiä ylläpitämään hyvää työllisyyskehitystä ja nostaa tuottavuutta. Pidemmällä aikavälillä ostovoima kehittyy työmahdollisuuksien ja työn tuottavuuden mukana positiiviseen suuntaan. Mielestäni hallituksen ei kannata lähteä kovin voimakkaasti reagoimaan kansainvälisen talouden oletettavasti ohimenevään häiriöön. Hyvinvointiyhteiskunnassa täytyy toki pitää huoli pienituloisimpien selviytymisestä ylläpitämällä tilanteen vaatimuksiin nähden riittävää sosiaaliturvaa.

– Yritysten toimintaedellytysten näkökulmasta täytyy myös pitää huoli kilpailukyvystä, eli jos muut helpottavat yritysten kustannustaakkaa niin siihen voi reagoida vastaavasti.

Pitkän aikavälin kasvunäkymä

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ennakoi, että inflaatio jyllää etenkin tämän vuoden, mutta palautuu kohti tavoiteltua 2 prosentin vauhtia asteittain ensi vuonna.

– Emme tarvitse erityistä elvytystä tähän tilanteeseen, sillä työllisyys kehittyy edelleen suotuisasti.

– Joitain erityisryhmiä voi hetkellisesti auttaa, jos katsotaan tarpeelliseksi, Kangasharju jatkaa.

Hänen mukaansa palkkojen verotuksen keventäminen voi tulla kyseeseen sitten, jos työttömyys lähtee merkittävään nousuun ja Suomi ajautuu selvään taantumaan.

– Tarvitsemme paremman pitkän aikavälin kasvunäkymän – parempi kasvu antaa tilaa kestävälle ostovoiman paranemiselle. Muutokset pitäisi tehdä työnteon kannustimien parantamisen eikä elvytyspolitiikan näkökulmasta. Siihen tuloverojen ja sosiaaliturvan uudistamisella voidaan vaikuttaa – ja jopa ilman tuloerojen kasvattamista. Tällöin kannattaisi lyhentää ansiosidonnaista työttömyysturvaa, helpottaa lapsiperheiden työn vastaanottamista esimerkiksi lapsivähennyksellä, laskea korkeimpia marginaaliveroja ja lisätä työtulovähennystä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)