Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanervan mukaan kansallisen puolustuksen näkökulma tulisi ottaa riittävästi huomioon, kun muodostetaan Suomen kantaa uusiin asevalvonta- ja aseidenriisuntahankkeisiin.
Ilkka Kanerva ottaa Verkkouutisten blogissaan kantaa keskusteluun jalkaväkimiinoista.
Miinat palasivat otsikoihin tammikuun lopulla, kun presidentti Tarja Halonen (sd.) rinnasti ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) al-Hol -toimien arvostelun jalkaväkimiinat kieltäneen sopimuksen arvosteluun. Tarja Halosen mukaan ”silloinkin oli diplomaatteja, joilla oli hyvin voimakas käsitys siitä, mikä on oikein ja mitä pitää tehdä. Siinä sitten vähän myöhästyttiin”.
Ilkka Kanervan mukaan Tarja Halosen ulostulo kirvoitti syystä soraääniä sopimuksen valmisteluun osallistuneiden virkamiesten joukosta.
– Entinen suurlähettiläs ja asevalvontaneuvotteluiden erityismies Pasi Patokallio tyrmäsi Halosen julkisuudessa esittämät väitteet siitä, että virkamiehet olisivat jarruttaneet sopimukseen liittymistä, Ilkka Kanerva kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.
– Patokallio ei peittele Ottawan sopimuksen hyväksymisen sotilaalliselle pelotekyvylle aiheuttamaa vahinkoa. Patokallion mukaan Suomen osallistumista asevalvontaan ovat historian saatossa ohjanneet pääasiassa turvallisuuspoliittiset näkökohdat, jossa asevalvonta on osa turvallisuuspolitiikkaamme, Kanerva huomauttaa.
Kansanedustajan mukaan asevalvonnan ei tulisi tapahtua tyhjiössä.
– Huomio asevalvonnasta osana Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista keinovalikoimaa on oleellinen ja edelleen ajankohtainen. Muodostettaessa Suomen kantaa uusiin asevalvonta- ja aseidenriisuntahankkeisiin kansallisen puolustuksen näkökulma tulee ottaa riittävästi ja ennakoivasti huomioon, Ilkka Kanerva katsoo.
– Valtioneuvoston tulee pitää eduskunta informoituna tällä sektorilla tapahtuvasta kehityksestä. Ollakseen uskottavaa, on asevalvonnan oltava luonteeltaan kattavaa ja aseistariisunnan toimenpanon oltava tasapainoista kaikille. Turvallisuuspoliittiset tosiasiat sivuuttava aktivismi ei tuota turvallisuutta, vaan heikentää kansainvälisen sopimuspohjaisen järjestelmän uskottavuutta.