Suhtautuminen venäläisiin maahanmuuttajiin on muuttunut kielteisemmäksi, selviää Iltalehden teettämästä kyselystä.
Venäläisten maahanmuuttajien tuloa Suomeen piti erittäin (46 %) tai melko epätoivottavana (26 %) yhteensä 72 prosenttia vastaajista. Sen sijaan erittäin (5 %) tai melko (14%) toivottavana venäläisten maahanmuuttoa piti vain 19 prosenttia vastaajista.
Muutos on suuri verrattuna vuonna 2015 tehtyyn kyselyyn, jossa kielteisenä venäläisten maahanmuuttoa piti vain 51 prosenttia vastaajista. Erittäin kielteisesti venäläisten maahanmuuttoon suhtautuvien vastaajien osuus tuolloin oli 23 prosenttia. Toivottavana venäläisten maahanmuuttoa piti 40 prosenttia vastaajista.
Venäläisistä onkin tullut vähiten toivottu maahanmuuttajien ryhmä suomalaisten keskuudessa. Vielä vuonna 2015 suomalaiset pitivät afganistanilaisia, irakilaisia, somalialaisia ja syyrialaisia venäläisiäkin epätoivottavimpina maahanmuuttajaryhminä.
Sen sijaan suhtautuminen ukrainalaisiin on muuttunut huomattavasti positiivisemmaksi. Ukrainalaisten maahanmuuttoa piti erittäin (34 %) tai melko toivottavana (47 %) jopa 81 prosenttia vastaajista. Erittäin (9 %) tai melko (3%) kielteisesti ukrainalaisten maahanmuuttoon suhtautui vain 12 prosenttia vastaajista. Ainoastaan ruotsalaisten ja saksalaisten maahanmuutto nähdään toivottavampana.
Muutos vuoteen 2015 on melkoinen, sillä tuolloin erittäin (11 %) tai melko (41 %) myönteisesti ukrainalaisten maahanmuuttoon suhtautui vain 52 prosenttia vastaajista. Myös kielteisyys oli huomattavasti suurempaa. Erittäin (11 %) tai melko (26 %) kielteisesti ukrainalaisten maahanmuuttoon suhtautui 37 prosenttia vastaajista.
Kyselyn mukaan suhtautuminen ukrainalaisiin pakolaisiin on myös positiivisempaa. Vastaajista 76 prosenttia kertoi suhtautuvansa ukrainalaispakolaisiin positiivisemmin verrattuna Lähi-idästä, Afrikasta ja Afganistanista tuleviin pakolaisiin.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä uskoo, että positiivinen suhtautuminen ukrainalaispakolaisiin johtuu siitä, että tulijoiden kulttuurilliset ja etniset erot ovat pienempiä. Ukrainan sota on myös selvemmin nähtävissä.
– Vuonna 2015 humanitäärisen maahanmuuton perusteeksi esitettiin Syyrian sota, mutta kun katsottiin tulijavirtaa, syyrialaiset olivat vähemmistössä irakilaisiin ja afganistanilaisiin nähden, jolloin kriittisesti suhtautuneet kyseenalaistivat heidän motiivejaan, Jokisipilä selittää.
Puolueiden kannattajista myönteisimmin kaikkeen maahanmuuttoon suhtautuivat vihreät ja vasemmistoliitto, tiukimmin taas perussuomalaiset. Naiset suhtautuivat kaikkeen maahanmuuttoon hieman miehiä positiivisemmin. Vuosien 2015 ja 2023 välillä miesten asenteet maahanmuuttoa kohtaan olivat tiukentuneet ja naisten muuttuneet sallivimmiksi.
