Peruskoulussa, ammattikoulussa ja lukiossa on yksi oppilasryhmä, joista tulisi olla matemaattisten aineiden kouluttajan ja Matemaattisten aineiden opettajien liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan Martta Hakamiehen mukaan erityisen huolissaan. Asiasta uutisoi Iltalehti.
Kyseinen ryhmä koostuu nuorista, jotka yrittävät tehdä mahdollisimman vähän. He pääsevät läpi ”armovitosilla”, jolloin osaamistaso jää erittäin heikoksi.
Tämä on Hakamiehestä valtava karhunpalvelus oppilaalle.
– Pahinta on, jos koulun aikuiset eivät haasta näitä lapsia ja nuoria, Hakamies harmittelee.
Tyypillisessä suomalaisessa koululuokassa on Hakamiehen mukaan joitakin hyvin fiksuja ja uteliaita oppilaita, joiden tiedonjanoa ei saa sammumaan ja jotka pärjäävät joka tapauksessa. Toisessa ääripäässä on ryhmä, joille koulunkäynti on vaikeaa ja joihin on vaikeaa vaikuttaa mitenkään.
Näiden välissä on suuri massa oppilaita, joille opettajalla on suuri merkitys. Jos opetuksen laatu kärsii levottomien oppilaiden kaitsemisesta, juuri tämä ryhmä kärsii siitä eniten.
Hakamies pitääkin hankalana sitä, että käytöshäiriöisiä lapsia tuodaan tavallisiin luokkiin ilman tarvittavia lisäresursseja.
– Jos käytöshäiriöisen lapsen mukana ei tule aikuista, joka pystyy rauhoittelemaan häntä luokassa, se on ongelma, Hakamies kommentoi.
Hakamiehen mukaan lasten ja nuorten osaamistaso on laskenut, ja se heijastuu myös Pisa-tuloksiin. Hän ei kuitenkaan pidä syyllisenä avokonttorikouluja tai muuttuneita opetussuunnitelmia. Hän muistuttaa, että tulokset alkoivat laskemaan jo ennen uuden opetussuunnitelman voimaantuloa, ja avokonttorikouluja on vain murto-osakouluista.
Todellinen syy löytyy Hakamiehen arvion mukaan älypuhelimista, elämän viihteellistymisestä sekä yhteiskunnan polarisaatiosta. Peruskoulu ei pysty tasaamaan oppimiseroja yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin.
Erityisen suureksi oppimiserot repeävät matematiikassa, musiikissa ja liikunnassa. Ensimmäisellä luokalla erot voivat olla kahden vuoden luokkaa, ja seuraavat kuusi vuotta eroja koitetaan pienentää. Pienimmillään oppimiserot ovat kuudennella luokalla, mutta seitsemännestä luokasta lähtien ne repeävät uudelleen.
– Yksi opettajakollegani esitti teorian, että alakoulussa luokanopettaja jarruttaa nokkelimpien oppilaiden kehitystä, jotta hitaammat oppilaat ehtivät saada heitä kiinni, mutta sitten jarrutus päättyy ja nokkelat alkavat oppia vauhdilla, Hakamies pohtii.
Hakamies haluaisikin, että tulevaisuudessa myös huippuoppilaille annettaisiin tarvittavat eväät saavuttaa huipputaso.
– Toivon, että he, joilla olisi mahdollisuus kehittyä huipuiksi, saisivat valmennusta ja voisivat kehittyä täyteen potentiaaliinsa, Hakamies linjaa.