Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson arvioi Iltalehdelle, että ahtaajien lakko satamissa syö bruttokansantuotetta 0,3–0,35 prosenttia viikossa.
Tänään keskiviikkona tulee kuluneeksi viikko lakon alkamisesta. Pitkityessään ahtaajien lakolla on merkittäviä vaikutuksia, sillä Suomen ulkomaankauppa kulkee satamien kautta. Laivaliikenteen osuus viennistä on jopa 90 prosenttia.
Toistaiseksi satamalakko ei ole näkynyt välittömästi kuluttajille ruokakaupoissa. Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luodon mukaan lakon vaikutukset alkavat pitkittyessään näkyä myös kauppojen hyllyllä.
IL:n haastatteleman Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lakiasiainjohtajan Markus Äimälän mukaan vientiyritykset voivat tuottaa ”muutaman päivän” ajan tavaraa varastoon, mutta viikon jälkeen menetykset alkavat olla erittäin suuria.
– Iso pommi tulee siinä vaiheessa, kun lakko kestää pitempään, Äimälä sanoo.
Jos tuotantopanosvarastot tyhjenevät, tehtaita on ajettava alas.
– Vastaavasti, jos kapasiteettia varastoida valmistettuja tuotteita ei enää ole, tehtaat joutuvat pysäyttämään tuotantonsa, Berg-Andersson selittää IL:lle.
Mikäli ahtaajien satamalakko kestää kuukauden, sen vaikutukset bruttokansantuotteeseen olisivat Etlan arvion mukaan 1,2-1,4 prosenttia.
– BKT:hen vaikuttavat vientikysyntä, investointikysyntä ja kulutuskysyntä. Kun vienti jää pois, se pudottaa kokonaistuotantoa sitä kautta, Berg-Andersson sanoo.
Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon kehittämispäällikkö Tuomas Rothovius huomauttaa IL:lle, että lakon vaikutuksia bruttokansantuotteeseen on kuitenkin vaikea arvioida.
– Vaikutukset tulevat pitkälti muiden yritysten kautta. Pelkästään satamassa toimivien yritysten osuus BKT:sta on pieni, Rothovius sanoo.