IL: Mika Aaltola puhui kaskinauriista – mikä se on?

Nauris oli yleinen kasvis suomalaisten ruokapöydissä ennen perunan yleistymistä.
Kaskenpolttoa kuvataan Eero Järnefeltin vuoden 1893 maalauksessa "Raatajat rahanalaiset". KANSALLISGALLERIA
Kaskenpolttoa kuvataan Eero Järnefeltin vuoden 1893 maalauksessa "Raatajat rahanalaiset". KANSALLISGALLERIA

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoitti eilen torstaina pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Asiaa koskeneessa tiedotustilaisuudessa hän kuvaili Suomea sanakääntein, joihin lukeutui sana ”kaskinauris”.

– Koeteltu kansa, kaskinauriilla kasvanut, sotien sukupolvien kasvattama, Aaltola lausui.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sosiaalisessa mediassa sanavalinnat ovat herättäneet hilpeyttä ja moni on ihmetellyt, mikä kaskinauris edes on.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen kertoo Iltalehdelle, että kaskinauriin nimitys liittyy olennaisesti kaskeamiseen, joka on ikivanha maanviljelyn muoto.

Kaskeamisessa metsä poltetaan. Tämän seurauksena ravinteikas tuhka jää viljelykasvien käyttöön.

– Kun ei ollut vielä keinolannoitteita, jostakin on pitänyt saada voima peltoon viljelyä varten, Heidi Siivonen kertoo IL:lle.

Poimintoja videosisällöistämme

Kaskeen yleensä ensin kylvettiin viljaa ja sen jälkeen esimerkiksi naurista. Naurista syötiin Suomessa paljon ennen perunaa. Peruna vakiinnutti valta-asemansa ruokavaliossa vasta 1800-luvulla.

– Aaltola tuntee historian hyvin ja viittaa kommentissaan tähän suomalaiseen muinaiseen viljelytekniikkaan, Siivonen arvioi IL:lle.

Monelle kaskenpoltto tuo mieleen Eero Järnefeltin vuoden 1893 maalauksen ”Raatajat rahanalaiset”. Kuva maalauksesta on nähtävissä artikkelin alussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Nykyään nauris ei ole samanlaisen perusjuureksen maineessa. Siivosen mukaan nauris kuitenkin on ravintoarvoltaan erinomainen ja sisältää runsaasti C-vitamiinia, kuituja ja vain vähän kaloreita.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos