Kun kylmä sota oli päättynyt, aivan liian moni tuudittautui Ranskan asevoimien entisen komentajan, kenraali François Lecointren mukaan kuvittelemaan, että Euroopassa oli saavutettu ikuinen rauha, eikä sotilaita pian enää tarvittaisi. Hän kertoo ranskalaislehti l’Expressin haastattelussa olleensa kaiken aikaa varma, että sodat eivät olleet kadonneet mihinkään, ja pitäneensä puheita ikuisesta rauhasta käsittämättöminä.
– Olen aina hämmästellyt kohtaamiani ihmisiä, jotka ulkomaanoperaatioista palatessani eivät ollenkaan tienneet, mitä tein, eikä se heitä kiinnostunut. He suhtautuivat sotaan barbarian aikakauden viimeisenä jäänteenä, jonka olimme Euroopan rakentamisen ihmeen avulla lopullisesti pyyhkäisseet pois, ja että olimme saavuttaneet jonkinlaisen ”lopullisen viisauden”, maansa asevoimia 2017–2021 komentanut Lecointre sanoo.
Yleinen harhakuvitelma on tuntunut hänen mukaansa olleen, että yksipuolinen aseriisunta ja keskittyminen keskinäiseen kaupankäyntiin olisi Euroopan onnen ja menestyksen takuuvarma resepti – suorastaan sivilisaation kehityksen kulminaatiopiste.
– Sotilaana, joka vietti aikansa sodissa, en kuitenkaan voinut kuin tunnistaa tosiasian: väkivalta on ihmisten sydämissä. Ikuisen rauhan haikailu paljasti näiden eurooppalaisten tietämättömyyden. Se vaikutti minusta äärimmäisen ylimieliseltä, hän toteaa.
Venäjän vuonna 2022 aloittama täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on Lecointren mielestä muodostunut eräänlaiseksi käännekohdaksi. Kyse on yhtäältä Vladimir Putinin ja Donald Trumpin kaltaisista häikäilemättömistä johtajista, toisaalta kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä syventyneestä voimasuhteiden epätasapainosta heidän johtamiensa sotilaallisesti vahvojen valtioiden ja puolustusmenojaan dramaattisesti karsineen Euroopan välillä.
– Olemme nyt tulleet tilanteeseen, jossa nämä vallanpitäjät arvioivat Euroopan lopullisesti heikoksi ja haluavat vapautua säännöistä, jotka he kokevat pakotetuiksi ja raskaiksi. Käänne on ollut nopea, mutta se on vuosikymmenten kehityksen tulosta, Lecointre sanoo.
Uhkakuvana alistaminen ja orjuus
Se, että Yhdysvaltojen sitoutuminen Naton perussopimuksen yhteistä puolustusta koskevaan 5. artiklaan on menettänyt Trumpin presidenttikaudella ponttaan, ei ole kenraalin mielestä niin radikaali käänne kuin moni näyttää ajattelevan.
– En usko, että amerikkalaiset olisivat automaattisesti valmiita käyttämään ydinaseitaan, jos jokin valtio hyökkäisi Naton eurooppalaisten jäsenmaiden kimppuun. En ole koskaan uskonut siihen. Historia myös opettaa meille, että niin ei ole koskaan tapahtunut. Miten eurooppalaiset ovat voineet antautua tähän illuusioon niin innokkaasti? Emme voi vapautua maantieteestä, sen logiikasta ja seurauksista. Valtameri erottaa Yhdysvallat Euroopasta, hän toteaa.
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloite Euroopan omasta ydinpelotteesta on hänen mielestään tervetullut, sillä maantieteellinen läheisyys on omiaan vahvistamaan puolustusliiton eurooppalaisten jäsenten keskinäistä solidaarisuutta.
– Vaikka Euroopan unionin itäraja näyttää olevan melko kaukana Ranskasta, meitä ei erota kuitenkaan erota valtameren laajuinen etäisyys eikä edes kanaali, Lecointre muistuttaa.
Euroopan on hänen mielestään välttämätöntä nousta vahvaksi suurvallaksi, ja unionin kaikkien jäsenmaiden kansalaisten on tämä ymmärrettävä.
– EU ei voi säilyä olemassa vastakkainasettelujen maailmassa, ellei tämä geostrateginen kokonaisuus hanki tarvitsemiaan voimankäytön välineitä. Muuten asetumme suoraan alttiiksi alistamiselle ja orjuudelle, kenraali varoittaa.
François Lecointre. Wikimedia Commons Jérémy Barande / Ecole polytechnique Université Paris-Saclay CC BY-SA 2.0