King’s Collegen sotilasasiantuntija Rob Lee tyrmää näkemyksen, jonka mukaan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voisi luonnehtia ”salamasodaksi”.
Eri aselajien välinen yhteistyö oli vähäistä sotilasoperaation alkuvaiheessa, eikä joukoilla ollut juurikaan ilmatukea. Yksiköiden komentorakenne oli jäykän hierarkinen.
– Niillä ei ollut pyrkimystä saartaa Ukrainan joukkoja tai keskittää sotavoimaa ratkaiseviin kohtiin, eivätkä ne yrittäneet etsiä vastapuolen heikkoja kohtia, Rob Lee tviittaa.
Hyökkäystä on kuvailtu salamasodaksi, sillä se nojasi panssari- ja motorisoitujen yksiköiden nopeaan etenemiseen. Ukrainan vastarinta kuitenkin yllätti Venäjän kärkijoukkojen edettyä kohti kaupunkeja maanteitä pitkin ja ilman riittävää tukea.
Asiantuntijan mukaan Venäjän operaatiossa ei ollut juurikaan järkeä sotilaallisessa mielessä.
– Toisin kuin vuonna 1940, ei suunnitelmassa varauduttu vastarintaan, Lee jatkaa.
CSIS-ajatuspajan raportin mukaan Venäjä ei ole saavuttanut suurinta osaa asettamistaan tavoitteista helmikuussa aloitetulle sodalle. Taustalla on heikko sotilaallinen suunnittelu, merkittävät logistiset ongelmat, joukkojen alhainen taisteluvalmius ja monet muut sotilaalliset puutteet.
Ukrainan asevoimien vastarinta ja länsimaiden tuki ovat heikentäneet hyökkääjän maa-, ilma-, meri- ja kyberoperaatioita.
– Venäjän asevoimien on uudistettava epäonnistumisten vuoksi perusteellisesti koulutustaan, organisaatiorakennettaan, kulttuuriaan, logistiikkaansa, rekrytointiaan, työvoiman pysyvyyttä ja suunnittelukäytäntöjään, CSIS luettelee.
Epäonnistumisista huolimatta presidentti Vladimir Putinin tavoitteena on edelleen liittää Ukrainan itä- ja eteläosat Venäjään.
Russia's operation was not blitzkrieg. There was only limited combined arms, air-ground coordination, decentralized execution/small unit initiative nor emphasis on encircling Ukrainian forces, massing combat power at decisive points or finding weak points.https://t.co/bpsFQH9rO0 pic.twitter.com/Ll3VHEF8su
— Rob Lee (@RALee85) June 7, 2022
