Hyvinvointialueilla voi kyteä pommi – ”Rahoitusmalli ei toimi”

Lasse Lehtosen mukaan palvelut heikkenevät rahoituksen kasvusta huolimatta.
Kannelmäen terveysasema Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Kannelmäen terveysasema Helsingissä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kertoo X-viestissään, ettei pidä sote-palveluiden nykyistä rahoitusmallia toimivana.

Lehtonen viittaa viestissään Iltalehteen, jonka haastattelussa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen myöntää hyvinvointialueiden taloustilanteen olevan vaikea. Ikosen mukaan tarkempia päätöksiä mahdollisista säästöistä tehdään sen jälkeen, kun alueiden tarkempi taloustilanne on selvillä.

– Ministeri Ikosen mukaan hallitus odottaa lisää tietoja hyvinvointialueiden alijäämistä ennen johtopäätösten tekoa. Minusta on kuitenkin aivan selvää, ettei sote-rahoitusmalli toimi, Lehtonen sanoo.

Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, vaan ne saavat rahoituksensa valtiolta. Rahoitus tarkistetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla.

Ensi vuonna hyvinvointialueiden rahoitus on 26,2 miljardia euroa. Summa on yli kaksi miljardia euroa suurempi kuin kuluvana vuonna. Samalla monet hyvinvointialueet suunnittelevat laajoja säästöjä sekä palveluverkkojen karsimista.

Lehtosen mukaan rahoitusmallin ydinongelma onkin se, että kasvavat rahamäärät eivät heijastu palvelujen laadussa.

– Vaikka rahoitus kasvaa, heikkenevät palvelut, Lehtonen tiivistää.

Toukokuussa Lehtonen huomautti sote-uudistuksen myös lisänneen kuluja. Kritiikkiä saivat osakseen muun muassa kasvaneet IT-kulut sekä palveluiden järjestämisvelvollisuus, joka käytännössä pakottaa alueet käyttämään kalliita ostopalveluita.

–Soten suunnitelmatalousmalli ilman kannustimia aiheuttaa tehottomuutta ja resurssihukkaa, Lehtonen linjasi tuolloin.

Suomessa tietosuojarikokset vanhenevat kahdessa vuodessa, mikä on oikeusoppinen mukaan liian lyhyt aika.
Laajan tutkimusohjelman ensimmäinen lääkehoito kohdistuu keuhkosyöpään.
Mainos