Vain joka neljännen (25 %) suomalaisen mielestä olisi oikein, että hyvinvointialueilla olisi verotusoikeus. Ajatusta vastustaa 41 prosenttia, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn kevään 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vaikka enemmistö (73 %) pitää hyvinvointivaltiota hintansa arvoisena, halukkuus hyvinvointialueiden lisärahoittamiseen on rajallista.
Suomalaisista 38 prosenttia olisi henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamiseksi. Hieman useampi (42 %) vastustaa veronkorotuksia, ja 19 prosenttia ei osaa ottaa kantaa.
Hyvinvointialueiden toimintaa tulisi monen mielestä tehostaa ennen kuin lisärahoitusta haetaan veronmaksajilta.
Suomalaisista 37 prosenttia katsoo, ettei valtion pidä jatkuvasti lisätä hyvinvointialueiden rahoitusta, vaan alueiden tulee kyetä tehostamaan toimintaansa. Vastakkaista mieltä on 35 prosenttia vastaajista.
EVAn johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään mukaan helppoja veronkiristyskohteita hyvinvointialueiden rahoittamiseksi ei ole, koska työn ja kuluttamisen verotus on jo valmiiksi korkealla tasolla.
– Maakuntavero kohdistuisi ansiotuloihin, joten se lisäisi painetta kiristää työn verotusta entisestään. Ilman talouskasvun käynnistymistä hyvinvointialueiden rahoittaminen on vaikeaa, hän toteaa.
Hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamista koskevissa kysymyksissä jakolinjat oikeisto- ja vasemmistopuolueiden äänestäjien välillä ovat selvät.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien enemmistöt uskovat alueiden toiminnan tehostamiseen eivätkä ole valmiita maksamaan lisää veroja valtiolle alueiden rahoittamiseksi.
Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden äänestäjien enemmistöt eivät sen sijaan pidä alueiden toiminnan tehostamista ensisijaisena keinona, vaan ovat henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja.
Tulokset perustuvat 2 070 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 12.-24.3.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.