”Hyvinvointialueet eivät itsekään tiedä, paljonko ne saavat rahaa”

Lasse Lehtosen mukaan kannustimet hoitojonojen purkuun puuttuvat.
Hoitaja infektio-osastolla Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa 8. heinäkuuta 2020., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Hoitaja infektio-osastolla Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa 8. heinäkuuta 2020., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen (kok.) ottaa Twitterissä kantaa uusien hyvinvointialueiden rahoitukseen.

Hän viittaa Helsingin Sanomien uutiskommenttiin monimutkaisesta sote-rahoituslaista. Rahoitusta ei jaeta vain kunkin hyvinvointialueen asukasmäärän perusteella, vaan alueiden saamaan rahoitukseen vaikuttaa myös esimerkiksi ikärakenteesta johtuva palveluntarve

– Hyvinvointialueet eivät tällä hetkellä itsekään tiedä, kuinka paljon ne tulevina vuosina saavat rahaa eikä VM (valtiovarainministeriö) tiedä kuinka paljon ne oikeasti tarvitsevat. Kannustimet hoitojonojen purkuun puuttuvat, Lehtonen tviittaa.

Laissa on myös niin sanottu siirtymäkausi eli kuluva vuosikymmen vuoteen 2030 saakka. Sen aikana alueiden rahoitus määräytyy lukuisten eri laskukaavojen mukaan. Lisäksi rahoituksessa huomioidaan palveluntarpeen kasvu, johon lisätään rahaa 0,2 prosenttiyksikön verran vuosina 2023–2029. Vuodesta 2025 lähtien arvioidusta kasvusta huomioidaan 80 prosenttia.

– Tällaisen sote-uudistuksen (Sanna) Marinin hallitus sai aikaan, Lehtonen tviittaa.

LUE MYÖS:
HS: Kunnat laiminlyöneet terveydenhuoltoa tarkoituksella

Suomessa tietosuojarikokset vanhenevat kahdessa vuodessa, mikä on oikeusoppinen mukaan liian lyhyt aika.
Laajan tutkimusohjelman ensimmäinen lääkehoito kohdistuu keuhkosyöpään.
Mainos