Arkituntuman vastaisesti asuminen onkin nyt ennätyksellisen edullista, kun asuntojen reaalihinnatkin ovat laskeneet 20 vuoden takaiselle tasolleen.
– Kun koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota sysäsivät energiahinnat nousuun, taittuivat asumisen kustannukset deflaatioon lokakuussa 2023. Lämmitysenergia on nyt edullisempaa kuin vuosi sitten ja sama pätee myös korjaus- ja huoltokustannuksiin, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Hän lisää, että korkojen odotettu laskusuunta väljentää asuntovelallisten kuukausibudjettia. Asuntojen reaalihinnat ovat painuneet vuosituhannen alun tasolle, joten ostajien näkövinkkelistä velanhoitokustannuksetkin ovat laskussa.
– Voi sanoa, että meillä on samaan aikaan sekä asunnon ostajan että asujan markkinat.
Keskinen arvioi, että asuntomarkkinoilla poreilee jo pinnan alla, mutta kauppa toipuu kohmeestaan hitaasti. Hypon ennusteen mukaan asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna koko maassa 2,0 prosenttia ja kääntyvät ensi vuonna 2,0 prosentin nousuun.
Pääkaupunkiseudulla kuluvan vuoden lasku olisi 2,5 prosenttia, mutta ensi vuonna nousu yltäisi 4,0 prosenttiin.
– Inflaatio on taitettu Suomessa, ostovoima kohenee palkkojen noustessa, hallituksen veromuutokset kannustavat kaupoille ja tuoreet ennakkotiedot kielivät alustavasti taantuman päättymisestä. Talouden todellinen tila onkin kenties kuluttajien uskomuksia parempi, Keskinen arvioi.
Uudisrakentaminen selittää tyhjiä asuntoja
Tyhjillään olevien asuntojen osuus nousee vuosi vuodelta koko maassa, mutta nyt uudisasuntojen runsas tarjonta selittää aiempaakin enemmän tyhjillään oloa kasvukeskuksissa. Suomen kaikista tyhjillään olevista asunnoista noin 25 prosenttia sijaitsee kuudessa suurimmassa kaupungissa, mutta vastaava osuus kolmen vuoden sisään valmistuneessa asuntokannassa on peräti 63 prosenttia.
– Kuuden suurimman kaupungin ulkopuolella uusia asuntoja on taas tyhjillään pienempi osuus kuin koko asuntokannassa on ei-vakituisesti asuttuja asuntoja vanhat asunnot mukaan lukien. Sitä selittää se, että uudisrakentaminen on vähäisempää, omakotitalot rakennetaan tarpeeseen, mutta uusia kerrostaloasuntoja on silti myös tyhjillään. Taajamien ulkopuolella olevat talot taas jäävät tyhjilleen yksinkertaisesti pienenevän väestömäärän vuoksi, Keskinen sanoo.