Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenkan viimeaikaiset lausunnot ja toimet saattavat merkitä sitä, että hän on hiljalleen tekemässä pesäeroa Venäjään, arvioi Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon tutkija Artyom Shraibman.
– Lukashenka on alkanut ilmaista tyytymättömyyttään Ukrainan sodan etenemiseen. Vaikka Lukashenka on Moskovan ainoa liittolainen Euroopassa, hän on valittanut julkisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinin aloittaman laajamittaisen sotilasoperaation hitaasta etenemisestä, Shraibman kirjoittaa blogissaan.
Tämä haastaa suoraan Kremlin virallisen kannan, jonka mukaan kaikki menee suunnitelmien mukaan.
– Lukashenka on myös kehottanut länttä olemaan niputtamatta Valko-Venäjää yhteen Venäjän kanssa hyökkääjäksi. Hän näyttää olevan erityisen ahdistunut siitä, että kansainvälinen yhteisö kuvailee häntä Venäjän rinnalla toimivaksi hyökkääjäksi, Shraibman kertoo.
Venäjän joukot ovat käyttäneet Valko-Venäjän alueita alustana tunkeutuessaan Ukrainaan. Lukashenka toivoi ja ennusti nopeaa Venäjän voittoa hyökkäyksen alettua helmikuussa.
– Hyökkäyksen pysähdyttyä Lukashenka jatkoi perinteistä tasapainoiluaan (Venäjän ja länsimaiden välillä). Hän toistaa edelleen Kremlin propagandaa ja narratiivia väittäen, että Ukraina valmistautui hyökkäämään ensin ja että Moskova vain esti sen ennalta. Silti Minsk yrittää myös muotoilla omaa viestiään, joka poikkeaa Kremlin virallisesta linjasta, Shraibman sanoo.
Hänen mukaansa Minsk haluaa näyttää omaksuneensa pasifistisen kannan.
– Lukashenka toistaa jokaisessa mahdollisessa tilanteessa, että hän on aina vastustanut sotaa ja haluaa sen päättyvän mahdollisimman pian.
Tämän lisäksi Lukashenka on toistuvasti vannonut, ettei hän lähetä joukkoja Ukrainaan.
Shraibmanin mukaan Minsk on myös tehnyt kömpelöitä diplomaattisia avauksia saavuttaakseen hieman itsenäisemmän aseman alueella.
– Lukashenka ja hänen ulkoministerinsä Vladimir Makei ovat vaatineet Valko-Venäjän ottamista mukaan Venäjän ja Ukrainan neuvotteluihin. Heidän mukaansa Valko-Venäjä – kuten Venäjä ja Ukraina – hakee omia sodanjälkeisiä turvallisuustakeitaan, Shraibman toteaa.
Huhtikuun alussa Makei lähetti luottamuksellisen kirjeen useille eurooppalaisille kollegoilleen pyytäen länttä poistamaan Valko-Venäjän vastaiset pakotteet.
– Hän väitti, ettei hänen maansa ole suoranainen osapuoli sodassa eikä siitä sellaista tulisikaan tulevaisuudessa. Kirje sai EU:ssa vain vähän ymmärrystä osakseen, ja yksi sen vastaanottajista vuoti sen tiedotusvälineille, Shraibman kertoo.
