Itä-Suomen yliopiston ja Tulikiven yhteistutkimuksen mukaan huonosti syttyvä lisäyspanos voi kasvattaa orgaanisten kaasumaisten hiiliyhdisteiden pitoisuuden lähes kuusinkertaiseksi hyvin syttyneeseen panokseen verrattuna.
Tutkimuksessa analysoitiin 674 mittausta 28 varaavasta tulisijasta. Tarkastelussa olivat tulisijan rakenteen, polttoaineen ominaisuuksien ja käyttötavan yhteydet kaasu- ja hiukkaspäästöihin.
Häkäpitoisuudet ja orgaanisten kaasumaisten hiiliyhdisteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan ensimmäisen puupanoksen aikana. Päästöt yleensä vähenivät myöhemmillä panoksilla, mutta lisättyjen puiden syttymistavalla oli suuri merkitys.
– Usein huomio kiinnittyy siihen, miten tulisija sytytetään, mikä onkin ensiarvoisen tärkeää, mutta tulostemme perusteella myös lisättyjen puiden pitää syttyä hyvin, tutkimuksen pääkirjoittaja Onni Ovaskainen sanoo tiedotteessa.
Syttyvyyteen vaikuttavat polttopuun laatu, tulisijan käyttötapa sekä tulisijan ja palamisilmansyötön suunnittelu.
Pelkkä häkä ei kerro päästöistä kaikkea
Tutkimuksessa korkeat hiukkaspitoisuudet liittyivät kohonneisiin häkäpitoisuuksiin ja orgaanisten kaasumaisten hiiliyhdisteiden pitoisuuksiin. Kun kaasumaiset päästöt olivat matalia, yhteys hiukkaspäästöihin ei kuitenkaan ollut enää selvä.
Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua osin mittausmenetelmien rajoituksista tai siitä, etteivät hiukkaset muodostu kaikissa tilanteissa samalla tavalla kuin kaasumaiset päästöt.
Tulokset korostavat tarvetta tarkastella tulisijojen koko palamisjaksoa ja eri päästökomponentteja yhdessä. Yhden päästölajin vähentäminen ei välttämättä pienennä muita päästöjä samoilla palamisilman asetuksilla.
Puun pienpoltto on Suomessa edelleen yleinen lämmitys- ja varaenergian lähde. Samalla sen suhteellinen osuus pienhiukkaspäästöistä kasvaa muiden päästölähteiden vähentyessä.
Tutkimus julkaistiin Atmospheric Environment: X -tiedelehdessä. Tuloksia voidaan hyödyntää tulisijojen, käyttöohjeiden ja päästömittausten kehittämisessä.