Huoltovarmuuskeskus (HVK) muistuttaa, että Suomen on huolehdittava siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyydestä sotilaallisen suorituskyvyn rinnalla.
Julkaisemissaan hallitusohjelmatavoitteissaan HVK toteaa, että yhteiskuntaan kohdistuvat uhkat lisääntyvät ja moninaistuvat samaan aikaan kun resurssit niukkenevat. Voimakas toimintaympäristön muutos edellyttääkin huoltovarmuuden tason nostoa ja rahoituspohjan vahvistamista.
Huoltovarmuuden tavoitteena on, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot pystytään ylläpitämään riittävällä tasolla myös erilaisissa vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa.
– Viime vuodet ovat osoittaneet, että toimintaympäristö ja turvallisuustilanne voivat muuttua nopeasti ja siksi huoltovarmuuden kehittäminen ei saa loppua tai hidastua. Päinvastoin, meidän on tehtävä enemmän ja entistä paremmin. Lähivuosien huoltovarmuustyössä korostuu poikkeuksellinen maailmantilanne, jonka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut, Huoltovarmuuskeskus muistuttaa tiedotteessa.
Uusien uhkien keskellä huoltovarmuuden taso on HVK:n mukaan määriteltävä uudelleen ja nähtävä huoltovarmuus vahvemmin osana kokonaisturvallisuutta.
– Kokonaisturvallisuus ja -maanpuolustus edellyttävät siviiliyhteiskunnan toimintojen, muun muassa kriittisen infrastruktuurin, tehokasta turvaamista, pelkkä sotilaallinen suorituskyky ei riitä. Ukrainan tilanne osoittaa tämän käytännössä. Vain toimiva ja kriisinkestävä yhteiskunta voi taata sotilaallisen suorituskyvyn.
HVK esittää, että hallitusohjelmaan lisätään maininta, että laaja-alainen vaikuttaminen ja uudet uhat kohdistuvat pitkälti siviiliyhteiskuntaan, sen kriittiseen infrastruktuuriin ja yhteiskunnalliseen resilienssiin. Siksi HVK:n mukaan on tärkeää, että huoltovarmuuden tasoa nostetaan kokonaisturvallisuuden osatekijänä. Esityksen mukaan HVK:lle annetaan kokonaisvastuu kriittisen siviili-infrastruktuurin suojaamisen koordinaatiosta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Uhkien kirjo ja määrä on laajentunut, mutta huoltovarmuuden resurssit kapenevat HVK:n mukaan koko ajan.
– On erittäin tärkeää, että tuleva hallitus turvaa huoltovarmuusrahaston toimintakyvyn, esimerkiksi sen pääomaa vahvistamalla. Lisäksi tulee toteuttaa nopeat ja pysyvät toimenpiteet huoltovarmuusmaksun vuosittaisen kertymän kasvattamiseksi ja maksun trendinomaisen alenemisen mekanismin purkamiseksi.
HVK esittää, että huoltovarmuuden rahoitusjärjestelmä ja huoltovarmuusmaksu uudistetaan huoltovarmuustoiminnan rahoituspohjan vahvistamiseksi ja rahaston toimintakyvyn säilyttämiseksi myös uudessa turvallisuustilanteessa.
Keskus muistuttaa myös, että Suomen nykyinen huoltovarmuusmalli ja -toiminta soveltuu erinomaisesti sekä EU:n että Naton tiivistyvän ja laajenevan huoltovarmuus- ja resilienssitoiminnan toimeenpanoon, ja sitä tulee hyödyntää ja kehittää nämä huomioiden
HVK esittää lisättäväksi hallitusohjelmaan, että HVK:n tehtäväksi annetaan toimia EU:n CER-direktiivissä (kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskeva direktiivi) kuvattuna kansallisena yhteyspisteenä sekä Naton resilienssitoiminnan kehittäjänä ja kokonaiskuvan ylläpitäjänä.