Euroopan maiden asevoimat eivät ole valmistautuneet riittävästi tekoälyavusteisten droonien aikakauteen, arvioi sodankäyntiä seuraava analyytikko David Axe CEPA-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Axen mukaan Ukrainan ja Venäjän sota osoittaa, kuinka nopeasti droonisodankäynti kehittyy. Ukraina on keväästä lähtien käyttänyt yhä laajemmin keskipitkän kantaman tekoälyavusteisia drooneja Venäjän huoltoyhteyksiä vastaan. Iskut ovat kohdistuneet erityisesti rintaman takana liikkuviin ajoneuvoihin.
Kyse on Axen mukaan alueesta, joka on jäänyt aiemmin osin katveeseen. Lyhyen kantaman FPV-droonit ovat iskeneet rintaman tuntumassa, ja pitkän kantaman droonit ovat iskeneet kohteisiin syvällä Venäjällä. Nyt Ukraina iskee noin 200 kilometrin syvyiselle logistiselle vyöhykkeelle, jossa Venäjän huoltojärjestelmä on haavoittuvimmillaan.
Ukraina on pystynyt hyödyntämään Venäjän ilmatorjunnan heikentymistä miehitetyillä alueilla. Etäohjattavien droonien häirintä on kuitenkin edelleen yleistä. Siksi Ukraina on ottanut käyttöön drooneja, jotka pystyvät tunnistamaan ja seuraamaan kohteita myös mikäli yhteys ohjaajaan menee poikki.
Axen mukaan vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Ukrainan yleisesikunta raportoi toukokuun lopulla keskimäärin yli 300 päivittäisestä osumasta venäläisiin kuorma-autoihin. Se on viisinkertainen määrä verrattuna sodan aiempaan keskiarvoon.
Euroopan kannalta tilanne on asiantuntijan mukaan ongelmallinen kahdelta kannalta. Euroopan maiden asevoimilla ei hänen mukaansa ole valmiuksia toteuttaa Ukrainan esimerkin mukaisia tekoälyavusteisia droonioperaatioita. Toisaalta Euroopan mailla ei ole myöskään kykyä puolustautua sellaisia vastaan, Axe arvioi.
Venäjä on hänen arvionsa mukaan Ukrainaa jäljessä tekoälydrooneissa vain muutamia kuukausia. Tekoälyavusteisia versioita hyökkääjän käyttämistä Geran-drooneista on jo havaittu. Ukraina ja Venäjä ottavat uusia drooneja ja torjuntajärjestelmiä käyttöön muutaman kuukauden välein. Tilapäinenkin teknologinen etumatka voi Axen mukaan muuttua todelliseksi eduksi taistelukentällä.
Euroopan maiden armeijat eivät hänen mukaansa pysy tahdissa mukana. Eikä se välttämättä olisi järkevää. Asiantuntijan mukaan teknologialtaan nopeasti vanhenevien droonien varastoiminen suurissa määrin ei olisi kestävä ratkaisu.
Hänen mukaansa Euroopan tulisi hankkia Ukrainalta uusinta teknologiaa nopein ja ketterin prosessein. Uusimpia drooneja ja torjuntajärjestelmiä tulisi hankkia pieninä erinä koulutusta ja testausta varten, jotta valmius massatuotantoon olisi tarpeen tullen olemassa.