Tekoälyyn ovat kaikki törmänneet. Se mullistaa monia palveluja ja ammatteja koko ajan. Seuraava vallankumous on jo kulman takana: humanoidirobotit.
Harva tietää, että Suomessa on jo humanoidirobotteja. Oululainen Probot on tuonut maahan kahdeksan kiinalaista Unitree G1 -robottia. Ne toimivat toistaiseksi etäohjattuina. Mutta ne ovat täällä. Kiinassa toimitettuja humanoidirobotteja on jo jopa 50 000–70 000.
Niistä tuhannet ovat tehdaskäytössä pilotoinnissa. Robottien käyttöönotto teollisuudessa on aivan alkumetreillä, mutta ne tulevat vauhdilla. Vaikutus tulee olemaan massiivinen.
Humanoidirobotit eroavat perinteisistä teollisuusroboteista perustavanlaatuisesti. Ne ovat yleiskäyttöteknologia maailmaan, joka on suunniteltu ihmiselle. Tehtaita ja työpisteitä ei tarvitse siis uusia, vain hankkia ja kouluttaa tehtävään humanoidi.
Hinnat laskevat nopeasti. Barclays Researchin mukaan yksikkökustannukset ovat pudonneet viidessä vuodessa noin 40-kertaisesti, noin 100 000 dollariin. Morgan Stanley arvioi teollisuuskäyttöön soveltuvan robotin hinnaksi noin 200 000 dollaria vuonna 2024 ja noin 150 000 dollaria vuonna 2028. Bainin mukaan yksikköhinta laski yli 40 prosenttia vuosina 2022–2024.
Samalla robottien laatu paranee koko ajan. Samaan aikaan EU:n työvoimakustannukset nousivat viisi prosenttia.
Palkatun ihmisen ja humanoidirobotin kustannuskäyrät lähestyvät toisiaan. Se on koko mullistuksen ydin.
Robotin kustannus on lisäksi suunnilleen sama kaikkialla maailmassa. Hankinta on ostos. Käyttökustannus muodostuu huollosta ja sähköstä. Korkeiden työvoimakustannusten maa hyötyy siis suhteellisesti eniten. Suomi on sellainen maa.
Bain arvioi globaaliksi teollisuustyövoiman vajeeksi lähes kahdeksan miljoonaa työntekijää vuoteen 2030 mennessä. Meillä väestö ikääntyy nopeammin kuin useimmilla kilpailijoillamme. Monet raskaat ja yksitoikkoiset teollisuustyöt eivät kiinnosta nuoria.
Robottien marssi työpaikoille ei tapahdu ensi vuonna. Morgan Stanley arvioi käyttöönoton pysyvän hitaana 2030-luvun puoliväliin asti. Hyundai ottaa omat humanoidinsa tuotantokäyttöön vasta 2028. Suomessa alkuvaiheen realistinen aikaikkuna on ehkä 2027–2030. Yhteiskunnallisen suunnittelun näkökulmasta se on kuitenkin jo aivan kulman takana. Nyt tarvitaan kiireen tuntua. Vaikka käyttöönotossa menisikin jopa 5-10 vuotta kauemmin, on mullistus jo todella lähellä.
Työ ei maailmasta lopu
Teknologian kehitys on valtava mahdollisuus koko Suomelle ja taloudellemme, mutta kolme epämiellyttävää totuutta on sanottava ääneen.
Ensinnäkin rutiininomainen suorittava työ on ensimmäisenä vuorossa. Tutkimusnäyttö on tässä yksiselitteistä. Kaikki ihmistyö pitää saada siirtymään eteenpäin arvoketjussa. Työ ei maailmasta lopu, mutta työmarkkinoille on luvassa suuret muutokset. Kaikki meistä toivovat, että voisimme lisätä henkilökuntaa vaikkapa vanhustenhoivassa ja varhaiskasvatuksessa, tai että ravintolat olisivat laaja-alaisemmin auki.
Toiseksi automaation hyödyt kertyvät ensisijaisesti pääoman omistajille, eivät työntekijöille. Työntekijöiden hyödyt ovat kuitenkin todellisia: vähemmän raskaita työtehtäviä, mahdollisuus siirtyä kiinnostavampiin. Suomen pitää pyrkiä kaappaamaan uudesta arvosta mahdollisimman suuri osa. Se onnistuu vain sopeutumalla.
Kolmanneksi tehdastuotannon palautuminen länsimaihin ei ole automaatio. Kiinalla on monta kilpailutekijää, joilla se saattaa entisestään vahvistaa otettaan ”maailman tehtaana”. Iso osa teollista tuotantoa on jo siellä. Lisäksi monet komponenteista valmistetaan siellä. Sääntely on joustavaa.
Mahdollisuus skaalata nopeasti on hurja. Länsimaiden tulisi ottaa tämä haaste tosissaan ja pyrkiä ohittamaan Kiina. Tulevaisuuden teollisuustuotannosta ainakin osa pitäisi saada takaisin länsimaihin.
Vaarana on uusi Kiina-riippuvuus
Vaarana on myös uusi riippuvuus Kiinasta. Humanoidien komponenttiketju on siellä. Jos palautamme tuotannon kotiin kiinalaisilla roboteilla, vaihdamme vain riippuvuuden toiseen. Oleellista on pitää robottien hankinta- ja huoltoketjut monipuolisina.
Suomella on mahdollisuuksia olla humanoidivallankumouksen kärjessä, nimenomaan niiden soveltamisessa. Meillä on digitaalisesti kyvykäs väestö, konepajaosaamista, automaatioperinnettä ja Bluefors-luokan tarkkuusvalmistusta. Olemme insinöörikansaa.
Meille päättäjille voi tehdä seuraavan vetoomuksen: poistetaan kaikki sääntelyn esteet, panostetaan osaamiseen ja kytketään ammatillinen koulutus robotiikkaan nyt eikä ensi vuosikymmenen lopussa.
Jokaiseen ammattikouluun ja ammattikorkeakouluun pitäisi tuoda humanoidirobotteja. Aloitetaan laajamittaiset kokeilut myös julkisessa palveluntuotannossa. Lasketaan työn teettämisen hintaa radikaalisti, eli pienennetään sivukuluja ja veroja.
Ennen kaikkea kannustan yritysjohtajia. Nyt on uskallettava loikata. Älkää ostako vielä, mutta kokeilkaa. Tutkikaa. Pilotoikaa. Tehkää skenaariot valmiiksi. Ottakaa robotit mukaan jokaiseen investointilaskelmaan tästä eteenpäin, ainakin teoriassa. Antakaa yhdelle asiasta kiinnostuneelle työntekijälle mahdollisuus käyttää 20 prosenttia työajasta asian selvittämiseen ja valmisteluun juuri teidän yrityksenne näkökulmasta.
Suomella on valtavat mahdollisuudet tässäkin vallankumouksessa, kunhan uskallamme uudistua ja edetä ripeästi. Toimittava on heti. Ollaan kerrankin askel edellä muutosta.