Kansainvälisesti arvostettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija François Heisbourg uskoo Euroopan olevan kohtalokkaiden valintojen äärellä.
Ensimmäinen vaihtoehto on Kansainvälisen strategisen tutkimuksen instituutin (IISS) entisen johtajan mukaan se, että Eurooppa jatkaa entisillä raiteillaan. Oletetaan, että Yhdysvaltain muuttunut ulkopolitiikka on vain tilapäinen häiriö, että Venäjä jää taloudellisen heikkoutensa vangiksi ja että Kiina suuntaa valtavat voimavaransa jonnekin muualle kuin Eurooppaan.
– Kansainvälisessä kanssakäymisessä ei ole kovin suositeltavaa laskea hyvän onnen varaan, Suomen taannoisen Nato-selvityksen laatimiseen osallistunut Heisbourg huomauttaa.
Euroopan toisena vaihtoehtona Heisbourg pitää sirpaloitumista, jota muun muassa parhaillaan käynnissä oleva Brexit-prosessi hänen mielestään hyvin ilmentää.
– Jotkut, kuten Puola, uskovat voivansa ostaa kahdenvälisiä turvatakuita Yhdysvalloilta. Toiset asioivat ensisijaisesti Venäjän kanssa, joka puolestaan pyrkii hyötymään [EU:n sisäisistä] jakolinjoista. Eräät hakevat apua Kiinalta, josta on tullut riittävän rikas korruptoidakseen kaikki, mutta joka on yhä riittävän etäällä ollakseen huolestuttamatta, hän arvioi.
Sirpaloitumisskenaariossa useat EU-maat pyrkisivät Unkarin tapaan yhtä aikaa sekä harjoittamaan omintakeista politiikkaa että varmistamaan itselleen kohdistuvien Brysselin rahavirtojen jatkuvuuden. Kermankuorinta ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin, Heisbourg varoittaa. Ennemmin tai myöhemmin kermakauppias laittaisi lapun luukulle.
Kolmas vaihtoehto voisi Heisbourgin mukaan olla eräänlainen toisinto viiden vuosisadan takaa Euroopan uskonsotien kaudelta, jolloin Martti Luther asettui uhmaamaan paavin valtaa. Tällä kertaa paavin roolissa olisi Donald Trump.
Heisbourg muistuttaa, että samaan aikaan, kun 1500- ja 1600-lukujen eurooppalaiset suurvallat kävivät keskinäistä kamppailua, koko Eurooppaan kohdistui islamilaisen Ottomaanien valtakunnan muodostama strateginen uhka. Sisäiset erimielisyydet eivät silloin estäneet ulkoisen vastustajan kukistamista kahteen otteeseen Wienin porteilla.
Taloudellisista tai sotilaallisista voimavaroista se ei Heisbourgin mukaan jäisi kiinni. EU on edelleen maailman suurin kauppamahti. Naton eurooppalaisten jäsenmaiden puolustusmenot ovat yhteensä noin 200 miljardia euroa – siis kolme kertaa enemmän kuin Venäjän.
Haaste onkin hänen mielestään ennen kaikkea poliittinen. Kyse on yhtäältä Euroopan poliittis-strategisesta yhtenäisyydestä, toisaalta puolustusmenojen mahdollisimman tehokkaasta suuntaamisesta, mikä ei voi tapahtua käden käänteessä.
Presidentti Trump on uskollinen linjalleen
François Heisbourg varoittaa suhtautumasta Donald Trumpiin itsekeskeisenä ja oikukkaana johtajana, jonka presidenttikauden jälkeen Yhdysvaltain ulkopolitiikka palaa takaisin entisiin uomiinsa.
– Ulkopolitiikan suhteen miehellä on visio, jonka hän on selkeästi esittänyt vuosikymmenten kuluessa: Amerikka, joka hoitaa suhteensa ulkovaltoihin kahdenvälisesti ja puhtaan transaktionaalisesti, hän sanoo.
– Yhdysvaltain presidentti kytkee Euroopan unionin vastaisen kauppasotansa ja Euroopan riippuvuuden amerikkalaisista puolustustakuista suoraan toisiinsa. Olemme menossa kohti aikaa, jollaista ei ole ennen nähty.
Transatlanttisen puolustusliiton aikakaudesta ollaan Heisbourgin mielestä siirtymässä maailmaan, jossa liittosuhteet ovat voimassa, kunnes toisin ilmoitetaan. Tästä asetelmasta Venäjä pyrkii hänen mukaansa ottamaan irti kaiken mahdollisen hyödyn.
Lue myös:
Tyrmäys suomettumiselle – ”Suomi on sotilaallisesti kovempi kuin moni Nato-maa”
Pertti Torstila: Suomen ja Ruotsin tulisi tehdä Nato-ratkaisunsa rinta rinnan