Helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Otto Meren (kok.) somepäivityksestä nousi elokuussa kohu, kun Meri kertoi saaneensa viestiä ja tavanneensa helsinkiläisen ala-asteen rehtorin.
Meren mukaan rehtori kertoi, että koulun kakkosluokalle oli tullut uusi oppilas, noin 180-senttinen ”parrakas miehenalku”. Henkilöllisyystodistuksen mukaan poika oli 8-vuotias.
Rehtorin mukaan heti näki, että lapsi on vähintään 15-vuotias. Hän kertoi, että ilmiö koskettaa erityisesti ”erään Itä-Afrikan maan ja muutaman Lähi-idän valtion kansalaisia”. Rehtorin mukaan koululla ei ole keinoja selvittää oppilaiden todellista ikää, elleivät huoltajat suostu ikätestiin.
Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Ville Raatikainen kielsi Ylellä aiemmin ilmiön olemassaolon ja sanoi, ettei tunnista sellaista, että helsinkiläisluokissa opiskelisi selkeästi luokan ikätasoa vanhempia lapsia.
Nyt Helsingin perusopetuksen pedagogisen asiantuntijatuen päällikkö Mari Heikkinen sanoo Helsingin Uutisille, että tapauksia ilmenee muutamia vuodessa.
Tänä syksynä tapauksia on tullut tietoon kaksi.
– Meillä on tänä syksynä ollut kaksi sellaista tapausta, joissa on mietityttänyt, vastaako lapsen ilmoitettu ikä ja todellinen ikä toisiaan, Heikkinen kertoo lehdelle.
Kyse on molemmissa tapauksissa ollut Suomeen ulkomailta saapuneesta ja ala-asteelle tulleesta lapsesta. Heikkinen ei kerro mitä sukupuolta lapset ovat.
Suomeen muuttavan lapsen ikä selvitetään aina väestötietorekisteriin kirjatuista tiedoista. Valtaosalla maahan tulevista lapsista on olemassa esimerkiksi syntymätodistus tai muu virallinen dokumentti, josta iän voi tarkistaa, Heikkinen toteaa.
Jos oppilaan ikä herättää epäilyksiä, asiaa ryhdytään koulussa selvittämään, ensimmäiseksi yhdessä huoltajien kanssa. Keskusteluun saatetaan ottaa mukaan myös sosiaalitoimi.
– Sen jälkeen saatujen tietojen perusteella päätellään ja pohditaan, mille vuosiluokalle lapsi sijoittuu. Lähtökohtaisesti lapsi sijoitetaan aina omaa ikää vastaavalle vuosiluokalle, Heikkinen kuvaa prosessia.