Monissa suomalaisissa omistusasunnoissa nousevat samaan aikaan paitsi asuntolainan korot myös taloyhtiön keräämät yhtiövastikkeet.
Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta ja mahdollisesta rahoitusvastikkeesta. Jälkimmäinen voi sisältää esimerkiksi remonttilainoja.
Monessa uudisasuntokohteessa asunnon ostohinta koostuu sekä ostohinnasta että yhtiölainasta, josta jälkimmäistä maksetaan rahoitusvastikkeesta. Ostohinta tulee ostajan maksaa heti tai hankkia oma laina pankista.
Rahoitusvastikkeessa on usein tavallista asuntolainaa tiukemmat ehdot ja korkeammat kustannukset. Yhtiölainassa voi kuitenkin olla asunnon ostamisen jälkeen lyhennysvapaata ensimmäisinä asuinvuosina.
Yhtiövastikkeissa on monissa taloyhtiöissä nousupainetta, kertoo Helsingin Sanomat.
Hoitovastikkeen nousuun vaikuttavat yleisesti kohonneet elinkustannukset kuten energian hintojen nousu. Rahoitusvastike voi nousta korkojen nousun myötä.
Monilla suomalaisilla, jotka ovat ostaneet uudiskohteen viimeisen parin vuoden sisällä, rahoitusvastike voi nyt nousta roimasti, kun samaan aikaan sekä yhtiölainan lyhennysvapaa päättyy ja korot ovat nousseet. Asunnon ostohetkellä korkojen nopeaan nousuun ei ehkä osattu varautua, vaikka lyhennysvapaan päättyminen olisikin tiedossa.
HS haastatteli artikkelissaan Hyvinkäällä asuvaa Johanna Aholaa, jonka yhtiövastike nousi kerralla 600 eurosta 1467 euroon kuukaudessa. Hän pohtii nyt jopa asunnon myymistä.
– Ei minulla ollut minkäänlaista käsitystä siitä, että vastike voisi nousta niin jyrkästi. Jos olisin tiennyt, en olisi tätä varmaan ostanut, Ahola kommentoi.
Vastikkeen nopeaan nousuun vaikuttaa tässä tapauksessa rahoitusvastikkeen nousu.
Nousun jälkeen Aholan eläke ei enää riitä kattamaan kuluja. Hän on hakenut apua tilanteeseen asuntotukihakemuksella ja toivoo, että uusia korotuksia ei tulisi vuoden kuluttua seuraavan tarkituksen myötä.
– Tuosta se ei saisi nousta yhtään enempää. Muuten elo menee ihan mahdottomaksi.