EU:n jäsenmaiden historiallisena pidetty sopu maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta muuttaa käytäntöjä myös Suomessa, kertoo Helsingin Sanomat.
Sovun saaminen vei aikansa, muttta lopulta uudistusta vastaan äänestivät vain Puola ja Unkari. Pieni joukko maita äänesti tyhjää. Seuraavaksi alkavat neuvottelut parlamentin ja komission kanssa, joiden myötä syntyy lopullinen laki.
Maahanmuuttopolitiikan uudistus on ollut pitkään unionin asialistalla. Uudistuksen kaksi keskeistä elementtiä ovat solidaarisuusmekanismi ja rajamenettely.
Solidaarisuusmekanismi otetaan käyttöön sellaisessa tilanteessa, jossa jokin jäsenmaa joutuu kovaan paineeseen rajan yli pyrkivien suuren määrän takia. Tällöin komissio antaisi suosituksen yhteisvastuutoimista ja listaisi valtiot, joita muiden tulisi auttaa. Apu toteutettaisiin turvapaikanhakijoiden sisäisin siirroin rauhallisempiin maihin.
Toisten jäsenmaiden vastuulle voisi siirtää maksimissaan 30 000 turvapaikanhakijaa. Jos jäsenmaa ei halua osallistua turvapaikanhakijoiden siirtoihin, se voi antaa painemaalle taloudellista tukea tai henkilöstöä. Tuki olisi 20 000 euroa turvapaikanhakijaa kohti.
Rajamenettelyn kohdalla kyse on Suomelle osittaisesta uudistuksesta. Menettelyssä turvapaikkahakemukset tutkitaan jo rajalla tai lentoasemalla. Tarkoituksena on karsia perusteettomat turvapaikkahakemukset.
Hakija joutuu rajamenettelyyn silloin, jos hänen katsotaan vaarantavan turvallisuutta, jos hän on antanut harhaanjohtavia tietoja tilanteestaan tai jos hän tulee maasta, jonka kansalaisille EU-maat ovat harvoin myöntäneet turvapaikkaa. Kyse on esimerkiksi Pohjois-Afrikan maista.
Rajamenettely on tällä hetkellä vapaaehtoinen käytäntö. Suomi ehti melkein ottaa kansallisen rajamenettelyn käyttöön, mutta lakiehdotus ei ehtinyt edellisen eduskunnan käsittelyyn ja raukesi istuntokauden päätyttyä.
Vaikkei muuttoliike Suomessa yhtä selvästi näy, on EU-alueelle suuntautuva muuttoliike alkanut nousta vuosien 2015-2016 lukemiin. Hallituksen taustamuistion mukaan tämän vuoden tammi–huhtikuussa EU:ssa havaittiin yli 80 000 laitonta rajanylitystä, mikä on korkein luku sitten vuoden 2016 vastaavan ajan, kertoo Helsingin Sanomat.