Useat suomalaiset kunnat ovat laiminlyöneet terveydenhuollon palveluiden järjestämistä tarkoituksella, kunta-alan lähteet kertovat Helsingin Sanomille.
Tämä johtuu siitä, että tämän vuoden alussa voimaan astuneen sote-uudistuksen myötä sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueilla. HS:n haastattelemat asiantuntijat ja virkamiehet kertovat, että uudistuksen myötä useissa kunnissa on sorruttu niin sanottuun ”osaoptimointiin”.
Haastateltujen mukaan ”osaoptimointi” tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnat ovat tarkoituksella jättäneet sote-panostukset vähäisiksi, koska tiedossa oli, että hyvinvointialueet ottavat pian vastuun sote-palveluista itselleen.
HS:n näkemät kuntien tilinpäätökset tukevat haastateltavien kertomuksia. Monien kuntien sote-menojen kasvu oli vuosina 2021 ja 2022 kuitenkin hitaampaa kuin sitä ennen. Ero on iso, kun lukuja vertaa hyvinvointialueiden arvioihin tarvittavasta rahamäärästä, vaikka tehtävät pysyvät samana.
– Kunnilla oli intressi viime vuosina säästää sote-puolesta, jotta niiltä leikkautuisi vähemmän rahaa valtiolle sote-uudistuksessa, valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen sanoo HS:lle.
Ahosen mukaan ongelman juurisyynä ei kuitenkaan ole kunnat, vaan sote-uudistuksen tekemisen venyminen vuosikausiksi.
Sote-rahoitusmalliin perehtyneen konsultin Jarmo Korhosen mukaan kuntien sote-menojen ja nyt todetun mahdollisen todellisen tarpeen välinen ero johtuu nimenomaan kuntien osaoptimoinnista.
– Kuntahan olisi ollut tyhmä, jos se olisi lisännyt menoja vuonna 2022. Ne tiesivät, että se leikkaantuu valtionosuuksista, Korhonen sanoo HS:lle.
Kuntien harjoittaman ”osaoptimoinnin” vuoksi vuoden alussa aloittaneet hyvinvointialueet ovat haastavan tilanteen edessä.
– Kunnat alibudjetoivat sote-menonsa ja jättivät tekemättä alan kehittämisen vuosien ajan. Nyt nämä työt ovat hyvinvointialueiden sylissä, Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila sanoo.