HS: Keskusjärjestöt sopuun uudesta eläkeuudistuksesta

Eläkejärjestelmän uudistustarpeen taustalla on muun muassa laskeva syntyvyys.
Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan 2017. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan 2017. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat päässeet neuvotteluissaan alustavaan sopuun eläkeuudistuksesta. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Keskusjärjestöt ovat ehdottamassa hallitusohjelmaan uutta kirjausta. Alustavassa ehdotuksessa työntekijä- ja työnantajajärjestöt sitoutuvat esittämään seuraavalle hallitukselle toimet, joilla turvataan sukupolvien oikeudenmukaisuus, eläkejärjestelmän rahoitus ja riittävät eläkkeet.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Uusi eläkeuudistus saatetaan valmistella ensi vaalikaudella.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Edellinen eläkeuudistus on vuodelta 2017. Yksi keskeisiä asioita uudistuksessa oli nostaa suomalaisten eläkeikää asteittain. Mahdolliset uudistukset liittyvät eläkevarojen sijoittamiseen sekä eläke-etuuksiin ja eläkemaksujen suuruuteen.

Työnantajajärjestöjen toiveena olisi mahdollistaa eläkevarojen sijoittaminen riskipitoisemmin, jotta tuotto voisi olla suurempi pitkällä aikavälillä. Työnantajajärjestöt puuttuisivat myös eläke-etuuksiin. Keinoja voisivat olla esimerkiksi eläkkeiden vuotuisia indeksikorotuksia hillitsevä jarru, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen heikentäminen ja opiskelusta kertyvästä eläkkeestä luopuminen. Eläkemaksuja ei enää tulisi nostaa.

Työntekijäjärjestöt suhtautuvat kielteisesti eläke-etuuksien muuttamiseen. He toivovat uudistuksia sijoitustoimintaan ja eläkemaksujen maltillista korottamista.

Takuueläke voi heikentää työn tarjonnan kannustimia.
Uusi malli työeläkkeisiin parantaisi kansanedustajan mukaan Suomen kilpailukykyä.
Rahastoinnilla voisi parantaa nuorten sukupolvien tulevaa eläketurvaa.
Mainos