HS: Jopa puolen miljardin lisäleikkaukset tulossa ehkä jo keväällä

Vielä syyskuussa hallitus päätti, että mahdollisista uusista valtion menojen sopeutuksista päätetään vasta vuonna 2025.
Budjettipäällikkö Mika Niemelä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Budjettipäällikkö Mika Niemelä. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Valtiovarainministeriö on asettanut budjettipäällikkö Mika Niemelän johtaman työryhmän pohtimaan uusia toimia julkisen talouden vahvistamiseksi, uutisoi Helsingin Sanomat.

Se tarkoittaa todennäköisesti lisää leikkauksia ihmisten saamiin tukiin, koska koulutuksesta, puolustuksesta ja terveydenhuollosta on hallituksen omien lupausten takia varsin vaikea leikata.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Keinoina ovat muun muassa säästöt ja muutokset verotukseen sekä niin sanotut ”rakenteelliset toimet” työllisyyden edistämiseksi. Rakenteellisia toimia ovat muun muassa työttömyysturvan heikennykset.

Niemelän mukaan leikkaustarpeelle on kaksi keskeistä syytä. Tunnetumpi on hyvinvointialueiden ennakoitua suuremmat alijäämät kuluvana vuonna. Uudempi on ongelma, miten valtio tukee kuntia, kun niiden valtionosuudet tuoreiden laskelmien mukaan vähenevät sadoilla miljoonilla euroilla.

– Mikäli hyvinvointialueiden alijäämä on kuluvalta vuodelta merkittävästi yli miljardi euroa ja jos kunnille tehdään kompensaatioita, jostakin pitää tehdä uusia säästöjä. Sen verran isosta potista tässä on kyse, sanoo Niemelä.

Poimintoja videosisällöistämme

Hänen mukaansa ensi keväänä tehtävien leikkausten määrä voi nousta kaiken kaikkiaan esimerkiksi puoleen miljardiin euroon.

HS:n tietojen mukaan satojen miljoonien eurojen leikkausuhkaa ei ole hallituksessa vielä käsitelty poliittisesti, vaan ministeriöissä odotetaan ensin työryhmän ehdotuksia.

Paineen ensi kevään leikkauksille aiheuttaa kaksi monimutkaista mekanismia, jotka molemmat liittyvät siihen, että sosiaali- ja terveystoimet siirrettiin alkuvuodesta kunnilta suuremmille hyvinvointialueille.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Useiden syiden takia näyttää siltä, hyvinvointialueet eivät kykene hoitamaan niille siirtyneillä rahoilla tehtäviään, vaan ne tekevät alijäämää.

Lopullinen lisärahoitustarve selviää alkuvuodesta, mutta jo nyt näyttää, että hyvinvointialueille tarvitaan lisää rahaa lähemmäksi 300 miljoonaa euroa. Hallituksen pitää leikata vastaava rahamäärä jostain muualta.

Suuremman menopaineen aiheuttaa valtiovarainministeriön marraskuussa julkaisema tieto, että valtion kunnille antamat valtionosuudet uhkaavat pienentyä sadoilla miljoonilla euroilla.

Tytti Tuppurainen arvosteli häirintätapausten käsittelyä julkisuuden kautta.
Oikeus perustoimeentulon turvaan ei tarkoita yksittäisiä etuuksia tai niiden tasoa.
Valtionpäämiehistä presidentti nimeää parhaaksi kaverikseen Norjan Jonas Gahr Støren.
Mainos