Helsingin Sanomien mukaan komissio aloitti jo kaksi vuotta sitten Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, koska rikoslaissa ei torjuta riittävän tehokkaasti rasismia ja muukalaisvihaa. Keskustelut Suomen ja komission välillä jatkuvat edelleen.
Komission Suomea vastaan aloittama sopimusrikkomusmenettely perustuu jäsenvaltioiden vuonna 2008 hyväksymään puitepäätökseen. Sen nojalla jäsenvaltioiden on säädettävä rangaistavaksi esimerkiksi julkinen yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan, joka kohdistuu rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvään ihmisryhmään tai sen jäseneen.
Lisäksi puitepäätöksessä kielletään eräät vihapuheen muodot, kuten joukkotuhonnan eli esimerkiksi holokaustin julkinen puolustelu, kieltäminen tai vakava vähätteleminen, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan.
Hallitus laati elokuussa yhdenvertaisuustiedonannon, jonka mukaan muun muassa holokaustin kiistäminen kriminalisoidaan. Holokaustin kiistämisen kriminalisointi ei kuitenkaan ole komission mielestä riittävää.
Suomessa rangaistavaksi säädetty kiihottaminen kansanryhmää vastaan on komission mielestä määritelmällisesti suppeampi kuin puitepäätös edellyttää.
Toisin sanoen eräät teot, jotka nykyisin tuomittaisiin julkisena kehottamisena rikokseen, kunnianloukkauksena tai laittomana uhkauksena, pitäisi komission mielestä määritellä pikemminkin kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan.
Nykyisin kansanryhmää vastaan kiihottamista on se, jos uhkaa, panettelee tai solvaa jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.
Suomen rikoslaki ei siis kata täysin puitepäätöksessä kiellettyä julkista yllytystä väkivaltaan ja vihaan eikä joukkotuhonnan puolustamista, kiistämistä tai vakavaa vähättelyä, Helsingin Sanomat kirjoittaa.