Iranin toteuttama Hormuzinsalmen sulkeminen on osoittanut, kuinka yksittäinen valtio voi käyttää geopoliittista pullonkaulaa geopoliittisena aseenaan.
Viime vuosina yhä useampi maa on aseistanut taloudellisen keskinäisriippuvuuden omien etujensa edistämiseksi, sanoi Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Giuseppe Cavo Dragone Singaporessa puolustus- ja turvallisuusviranomaisille pitämässään puheessa toukokuun lopussa.
Aiheesta kertoo Wall Street Journal.
Iran on sen mukaan hyödyntänyt omaa maantieteellistä asemaansa. Sen on onnistunut löytää taloudellinen ase vastapainoksi Yhdysvaltojen sotilaalliselle ylivoimalle.
Toistaiseksi maailmantalous on hyvin riippuvaista Hormuzinsalmen kautta kulkevasta energiasta. Tästä riippuvuudesta eroon pääseminen vaatisi mittavia investointeja putkilinjoihin sekä uusiin kuljetusreitteihin.
Lisäksi maiden on kasvatettava öljyn ja kriittisten öljytuotteiden, kuten lentopolttoaineiden, varmuusvarastoja.
Kriisinkestävyyden rakentaminen on kallista ja lisäksi aikavievää. Kun Hormuzinsalmi jälleen avataan, voi olla, että poliittinen tahto toteuttaa tarvittavat uudistuksen on hiipunut.
– Meiltä meni vuosikymmeniä tämän järjestelmän rakentamiseen, ja sen purkaminen on erittäin vaikeaa, kommentoi yhdysvaltalaisen luottoluokitusyhtiö Moody’s Analyticsin kansainvälisen talouden johtaja Gaurav Ganguly.
Riippuvuuden vähentäminen Hormuzinsalmen reitistä on vaikeaa. Reitin kiertäviä putkilinjoja on ollut suunnitteilla jo vuosia, mutta hankkeet ovat kariutuneet esimerkiksi Jemenin konfliktiin.
Georgetownin yliopiston professori Abraham Newman varoittaa, että riippuvuuksien vähentämisessä on oltava varovainen.
Vaarana on, että yksi riippuvuus korvataan toisella, hän sanoo. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on esimerkiksi lisännyt Euroopan riippuvuutta yhdysvaltalaisesta maakaasusta.
– Kun pyritään hajauttamaan riippuvuuksia, on kysyttävä, luodaanko samalla vain uusi riippuvuus, jota voidaan käyttää aseena, Newman huomauttaa.
Aiemmin erityisesti Yhdysvallat on käyttänyt vastaavaa strategiaa hyödykseen. Se on käyttänyt dollaria ja sen tuomaa vaikutusvaltaa kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä painostaakseen kilpailijoitaan.
Kiina on myös viime vuosina käyttänyt vastaavanlaisia painostuskeinoja. Se on keskeinen kriittisten mineraalien tuottaja ja jalostaja. Hyödyntämällä harvinaisten maametallien toimitusketjujen hallintaa se on painostanut esimerkiksi Japania ja Yhdysvaltoja.