Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreena tilastoraportin mukaan potilaat pääsivät maaliskuussa 2024 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään lääkärin hoitoon tai tutkimukseen kahdessa viikossa – ja jopa viikossa – selvästi useammin kuin vuoden 2023 maaliskuussa.
Maaliskuussa lääkärikäynneistä 71 prosenttia toteutui 14 vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 58 prosenttia. Viikon sisällä käynneistä toteutui 57 prosenttia, kun luku oli vuotta aiemmin 46 prosenttia.
– Hyvinvointialueet ovat hoitoonpääsyn nopeuttamiseksi kehittäneet toimintaansa muun muassa digitaalisin palveluin sekä tiimi- ja omalääkärimalleja hyödyntämällä. Positiivista on, että molemmissa malleissa myös hoidon jatkuvuus paranee, kertoo THL:n arviointipäällikkö Tiina Hetemaa.
Hoitotakuun höllennys lisännee eroja hoitoonpääsyssä
Julkisen perusterveydenhuollon kiireettömän hoitoonpääsyn enimmäisaikoja koskeva lainsäädäntö tiukentui 1.9.2023 ja enimmäisaikoja tuli voimaan useampi.
Perusterveydenhuollossa hoitotakuu on 14 vuorokautta tai kolme kuukautta ja suun terveydenhuollossa neljä kuukautta. Kolmen kuukauden enimmäisaika koskee tiettyjä, erikseen mainittuja hoitotapahtumia.
Hoitoonpääsyyn liittyvä hoitotapahtuma tulee olla laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön, kuten lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan, vastaanotolle.
Hallitus esitti kevään kehysriihessään 14 vuorokauden hoitotakuun höllentämistä kolmeen kuukauteen. Suun terveydenhuollossa määräaika olisi höllenemässä kuuteen kuukauteen.
Suurin osa käynneistä oli sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille
Kaikkiaan maaliskuussa 2024 perusterveydenhuollon avosairaanhoidon hoitoonpääsyn käynneistä 91 prosenttia toteutui 14 vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan lääkärien lisäksi muutkin ammattihenkilöt.
Käynneistä valtaosa eli 72 prosenttia toteutui sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Näistä 95 prosenttia toteutui kahdessa viikossa ja 90 prosenttia jo viikossa.
Syyskuun lakimuutoksen mukaan lääkärin jatkokäyntien tuli toteutua viikon kuluessa, jos ensimmäinen vastaanottaja oli muu kuin lääkäri. Lääkärin jatkokäynneistä 76 prosenttia toteutui enimmäisajassa.
Osassa hoitoonpääsyn käyntejä säilyi edelleen kolmen kuukauden enimmäisaika. Näitä ovat esimerkiksi ensimmäinen käynti kuntoutuspalveluissa sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävissä palveluissa. Näistä 99 prosenttia toteutui enimmäisajassa.
– Summauksena voi sanoa, että käytännössä kaikki kiireettömät perusterveydenhuollon potilaat hoidetaan viimeistään kolmessa kuukaudessa riippumatta asiasta, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Tiina Marttila.
Myös hammaslääkäriin pääsy on hieman nopeutunut
Maaliskuussa 2024 myös hammaslääkärille pääsi hiukan nopeammin kuin viime vuoden keväällä.
Kiireettömistä hammaslääkärin käynneistä 93 prosenttia toteutui neljän kuukauden sisällä ja 85 prosenttia kolmen kuukauden sisällä asiakkaan yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista.
Suuhygienistille hoitoonpääsy oli muista ammattilaisista poiketen heikentynyt hiukan vuoden takaiseen verrattuna.
Hoitoonpääsyn tietoja ei ole vielä saatu kattavasti syyskuussa voimaan tulleista enimmäisajoista. Syyskuun lakimuutos edellytti hyvinvointialueilta myös muutoksia tietojen kirjaamiseen.
Vain kolmella hyvinvointialueella ja Helsingissä pystyttiin maaliskuuhun mennessä kirjaamaan kaikkia lakimuutoksen mukaisia enimmäisaikoja kaikissa potilastietojärjestelmissä.
– Hallituksen suunnittelema uusi hoitotakuulain muutos haastaa kirjaamista hyvinvointialueilla, sillä muutokset tietojärjestelmissä ja käyttöönotot hyvinvointialueilla toteutuvat osin viiveellä. Voi olla, että kaikki eivät ole ottaneet vielä edellisiäkään muutoksia käyttöön, kun laki taas muuttuu, Marttila kertoo.