Historioitsija, filosofian tohtori Riku Keski-Rauska kirjoitti heinäkuussa 2016 blogissaan uhrin syyllistämisestä ja Venäjän aggressiivisuuden ymmärtämisestä tai jopa sen oikeuttamisesta. Hän arvioi suomalaisten kärsivän posttraumaattisesta stressihäiriöstä, jossa pienemmän uhrin katsottiin olevan syyllinen asemaansa, kun suurempaa ei katsottu voitavan rangaista.
Tämän stressihäiriön historiallisina esimerkkeinä Keski-Rauska mainitsi sotasyyllisyysoikeudenkäyntien muuttumisen ”poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta todellisuudeksi”. Syyllisiä sotaan olivatkin suomalaiset sotaveteraanit ja sodanaikaiset poliitikot.
Vielä vuonna 1989 silloinen Kehäsanomien päätoimittaja Matti Vanhanen (kesk.) kirjoitti, että Suomen joutuminen Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi johtui sotaa edeltäneestä ”väärästä politiikasta” ja huonoista johtajista. Hän arvosteli erityisesti presidentti Risto Rytiä, jonka ”menettelytapoja ja tuon ajan poliittista linjaa ei pidä ihannoida”.
Kun kesällä 2016 amerikkalaiset Stryker-miehistönkuljetusvaunut ja F15-hävittäjät osallistuivat Suomessa yhteisiin sotaharjoituksiin, huolestui SDP:n kansanedustaja ja ex-puheenjohtaja Eero Heinäluoma ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan militarisoitumisesta”. Ongelma vaikutti olevan Suomen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa, vaikka Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan jo 2014.
Keski-Rauska katsoi tämän kertovan siitä, että kansalaisten huomio haluttiin kääntää ”suomalaisten omiin ’provokatiivisiin’ toimenpiteisiin muun muassa antautumiseen amerikkalaisten juoksupojiksi yhteisten sotaharjoitusten kautta”. Turvallisuuspolitiikan varsinaisesta huolenaiheesta eli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja länttä vastaan aloittamasta informaatiosodasta ei keskusteltu.
Tämä kaikki jäi ”Stryker-miehistönkuljetusvaunuista ja Oregonin kansalliskaartin F-15C -hävittäjistä käydyn debatin varjoon”. Kaiken lisäksi ”jotkut tunnetut poliitikot” Suomessa vaikuttivat nielaisseen ”koukkuineen päivineen Venäjällä luodun turvallisuuspoliittisen narratiivin” uhkaavasta lännestä.
”Nato-kiima” leimakirveenä
Keski-Rauskan blogikirjoitus kirvoitti julkaisuajankohtanaan SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsaista syyttämään kirjoittajaa ”Nato-kiimasta” ja epäilemään tämän saaneen lämpöhalvauksen.
– Kokoomusta harmittaa, kun ei enemmistö kansasta eikä eduskunnasta tue Nato-kiimaa. — Kokoomuksen Nato-kiiman haistaa kauas. Puoluekokous kuin nuori orilauma, kirjoitti Taavitsainen.
Keski-Rauska ei tosin ollut maininnut sanallakaan Natoa kirjoituksessaan, vain historian epämukavuuksista ja uhrin syyllistämisestä.
”Todellisuuden toteamista kutsutaan Nato-kiimaksi”, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan totesi vuonna 2018.
Käsitteen ”Nato-kiima” on arveltu syntyneen 1990-luvun puolivälissä. Käsitteen kehittäjiksi on arveltu vasemmistoliiton Esko Seppästä ja Jaakko Laaksoa. Heistä ainakin jälkimmäinen oli erityisen tunnettu käsitteen viljelystä.
Maaliskuussa 2006 Laakso aiheutti kohun syyttämällä Suomen Kuvalehden haastattelussa vasemmistoliiton entistä puheenjohtajaa Suvi-Anne Siimestä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa Liisa Jaakonsaarta (sd.) ja jäsentä Ulla Anttilaa (vihr.) Nato-kiimaisiksi.
– Siellä on syntynyt sellainen sotasisarten ryhmä, jotka ovat kovassa Nato-kiimassa, sanoi Laakso.
Laakso pyysi lopulta anteeksi, kun Anttila oli avoimessa kirjeessään vaatinut vasemmistoliiton eduskuntaryhmää puuttumaan ”tasa-arvolain hengen vastaiseen” kielenkäyttöön. Anteeksipyyntönsä ohessa Laakso toivoi, että hänen ylilyönnistään huolimatta” turvallisuuspoliittista keskustelua ja keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä” voitaisiin silti jatkaa, kuten Helsingin Sanomat tuolloin kertoi.
Laakson lausunnossa loukkaavaksi katsottiin seksuaalissävytteisen sanan käyttö naiskansanedustajien yhteydessä. Kuten Anttila kirjeessään huomautti, se vaikutti ”sukupuoleen perustuvan häirinnän tyyppiseltä toimintatavalta”.
”Vanha kaarti oli menneisyyden vanki”
Keski-Rauska katsoo Matti Vanhasen ja kumppanien syyllistyneen samaan, mistä he syyttivät Risto Rytiä: he ohittivat kansan turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Hänen mukaansa kunnollista turvallisuuspoliittista keskustelua Natosta ei käyty, ”koska tuohon ei ollut uskallusta”.
– Väitän, ettei keskustelua edes haluttu avata vakauspolitiikan takia. Suomelle sopi asema blokkien välissä. Oletus oli, että vakauspolitiikka kestää niin huonoa kuin hyvääkin säätä. Totuus on, että vakauspolitiikka ei kestänyt todellisuutta. Se oli suomalainen toiveidentynnyri, kirjoittaa Keski-Rauska ja jatkaa:
– Naton osalta poliitikot eivät edes pyrkineet vaikuttamaan kansalaismielipiteeseen. Venäjän uhkaa vähäteltiin ja vakauspolitiikkaa kehuttiin. Nato-optio oli viimeinen teippi suun eteen.
Keski-Rauska kuvailee, että ”vanha kaarti oli menneisyyden vanki”, joka oli jumittanut vanhan YYA-ajan huoleen siitä, ettei Suomen maaperällä olisi mitään Suomen ja sen itänaapurin ulkopuolista kolmatta osapuolta.
– Samalla Natosta tuli mahdottomuus ja mörkö. Heinäluoma ja kumppanit pelottelivat F-15 hävittäjillä ja Strykereilla. Hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei Suomen kautta hyökätä [Venäjälle].
SDP:n Satu Taavitsaisen seitsemän vuoden takaisesta kommentista on paljon muuttunut.
– No, nyt on koko kansa ”kiimassa”, toteaa Keski-Rauska.
Vuonna 2016 yritin avata asiaan @uusisuomi blogissa: https://t.co/7F1WTBuQwZ
Lopputuloksena oli @Demarit kansanedustajan kiivas hyökkäys.
Tällaisista asetelmista Suomi ponnisti kohti #Nato a. pic.twitter.com/riMzMLANFe
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) June 4, 2023
Oliko sittenkin kyse myös kansasta, joka janosi revanssia? #Nato n osalta poliitikot eivät edes pyrkineet vaikuttamaan kansalaismielipiteeseen. Venäjän uhkaa vähäteltiin ja vakauspolitiikkaa kehuttiin. Nato-optio oli viimeinen teippi suun eteen.
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) June 4, 2023
Pelätessään Rytin linjalle menemistä Vanhanen ja co. toistivat sen, minkä luuluvat estävänsä. Siis kansan ohittamisen #turpo päätöksenteossa. Poliittinen valta ja kansa eivät käyneet kunnollista turpo-keskustelua #Nato sta, koska tuohon ei ollut uskallusta. pic.twitter.com/bNX0RhlbU1
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) June 4, 2023
