Vaikka valtaosa hirvikolareista tapahtuu syksyllä, tilastoissa nähdään toinen piikki toukokuusta eteenpäin.
Loppukevään kolaririskiä kasvattavat erityisesti hirvilehmien karkottamat ylivuotiset vasat, jotka tottumattomina liikkumaan yksin voivat toikkaroida miten sattuu.
– Kuljettaja ei itse voi vaikuttaa siihen, ryntääkö hirvieläin tielle matkan aikana. Oma toiminta ratin takana tulisi olla sellaista, että tilanteeseen pystyisi reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keskitytään ajamiseen, havainnoidaan tienvierustoja ja varoituksia sekä pidetään ajonopeus kurissa. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen ja lieventää vammoja törmäyksen sattuessa, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Ari-Pekka Elovaara sanoo tiedotteessa.
Riski törmätä hirvieläimeen on suuri etenkin niillä alueilla, joilla riista-aidat alkavat ja päättyvät. Ajallisesti hirvieläinonnettomuudet sijoittuvat usein lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun.
Riski on erityisen suuri motoristeille
Vuonna 2025 tapahtui yli 13000 riistaonnettomuutta. Näistä vajaa 2000 oli törmäyksiä hirven kanssa. Lähes joka toinen riistaonnettomuus ajettiin valkohäntäpeuran kanssa.
Hirvien sijaan monilla alueilla yleisempänä riskinä ovat peurat tai kauriit, joiden kannat ovat vuosien mittaan kasvaneet.
– Peura- tai kaurisonnettomuudet eivät useimmiten johda henkilövahinkoihin autoilijoiden kohdalla, mutta moottoripyöräilijöille niillä voi todella ikävät seuraukset. Kaikkien kuljettajien, mutta varsinkin kaksipyöräisillä kulkevien, on syytä huomioida, että peuroja tai kauriita voi tietyillä alueilla tulla yhtäkkiä eteen lähes missä tahansa, Elovaara muistuttaa.