Kotitalouksien ostovoima jatkoi kasvuaan vuoden 2023 lopulla. Näin käy ilmi Tilastokeskuksen perjantaina 26. tammikuuta päivittämistä tiedoista, joiden mukaan palkansaajien reaaliansiot nousivat vuoden viimeisellä neljänneksellä prosentin vuoden takaisesta.
– Keskimääräisesti menneen vuoden ostovoima jäi kuitenkin alle vuoden 2022 tason. Syynä on surkea alkuvuosi, sanoo LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.
– Hintojen nousu pudotti kuluttajien ostovoiman 14 vuoden takaiselle tasolle vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Sitten palkkojen keväinen vastaisku käänsi elintason uuteen nousuun, joka jatkui myös loppuvuonna, kun hintapaineet samalla helpottivat, hän arvioi.
Neljäntoista vuoden kuoppaa ei hetkessä kurota umpeen. Nummiaron laskelmien mukaan vuosien 2021–2023 ostovoimaluisu rokotti keskiarvotuloa tienaavan suomalaisen elintasoa yhteensä noin 5 200 euron edestä.
– Keskivertopalkansaajalle hintojen nousu on siis vastannut miltei puolentoista kuukauden palkan menetystä.
Velattomilla ostovoimakuoppa on lähes puolet pienempi
Kotitalouksien ostovoiman kannalta vuosi alkaa toiveikkaasti: inflaatio laski joulukuussa 3,6 prosenttiin samalla kun ansiotaso nousi voimakkaasti.
– Asuntolainojen ja kulutusluottojen korot muodostivat jopa 2,7 prosenttiyksikköä joulukuun virallisesta inflaatioluvusta. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, joka ei sisällä korkoja, nousi puolestaan vain 1,3 prosenttia. Puolet suomalaisista on velattomia, joten heidän kannattaa seurata jälkimmäistä lukua, Nummiaro neuvoo.
Vaihtuvakorkoiset velat, etenkin suuret asuntolainat, tarkoittavat, että ostovoimakuoppa on velallisille selvästi syvempi. Nummiaro laskee, että velattomat kotitaloudet ovat enää 3,2 prosenttia jäljessä vuoden 2021 toisella neljänneksellä saavuttamaansa elintasoa, kun taas kotitaloudet keskimäärin ovat 5,8 prosenttia huipputasoa jäljessä.
– Ostovoima toipui erityisen nopeasti viime keväästä lähtien, koska palkkoja korotettiin reippaasti samaan aikaan kun hintojen nousu miltei pysähtyi. Loppuvuodesta ostovoiman elpyminen kuitenkin hidastui ja oletettavasti jatkaa loivempaa nousuaan.
Nummiaro odottaa, että ostovoimakuopasta kipuaminen vie kotitalouksilta vielä 3–4 vuotta – velattomilta ehkä puolet vähemmän, ekonomisti arvioi.
– Nopeampikin nousu on mahdollista, jos inflaatio laskee alle kahden prosentin tavoitteen tai jopa kääntyy ajoittaiseen deflaatioon. Näinkin voi käydä, jos talous ajautuu pahaan taantumaan.
Alkanut vuosi tuonee helpotusta, vaikka takapakin riski onkin olemassa.
– Tilanne Punaisellamerellä uhkaa öljytankkereiden ja rahtilaivojen reittejä, mikä voi johtaa uuteen kustannusten nousuun ensin hyödykemarkkinoilla, sitten tuottajien porteilla ja lopulta kuluttajan ostokorissa. Toisaalta palvelujen hinnat ovat jatkaneet nousuaan, paljolti palkkojen nousun vuoksi, sillä palvelujen tuotantokustannuksissa työvoimakorvaukset korostuvat. Keskuspankit haluavat nähdä pitäviä todisteita siitä, että palkat pysyvät kurissa, ennen kuin ne ryhtyvät koronlaskuihin. Tässä vaiheessa velallisillekin koittaa ostovoiman kevät, Nummiaro arvioi.