Venäjä on pudottanut omaa ennustettaan öljyn ja kaasun tuotoista lähes neljänneksellä. Ennustetta pudotettiin 135 miljardista dollarista 103 miljardiin dollariin. Samalla ennustetta budjetin alijäämästä nostettiin puolesta prosentista 1,7 prosenttiin.
Asiasta kertoo Britannian puolustusministeriön päivittäinen Ukraina-katsaus. Sen mukaan ennusteiden ruuvaamisen syynä on öljyn hinnan lasku. Tämä ei kuitenkaan ministeriön arvion mukaan tule vähentämään Venäjän sotilasmenoja, vaan niitä katetaan todennäköisesti entistä enemmän valtion olemassa olevista varoista.
Raakaöljyn hinnat ovat lähteneet elvään laskuun sen jälkeen, kun kahdeksan öljynviejämaiden järjestö Opecin jäsentä ja sen liittolaista kertoi lisäävänsä öljyntuotantoa tuntuvasti tulevana kesänä.
Vielä Ukrainan sodan aikana Venäjä on tehnyt ennätyksellisen paljon rahaa myymällä öljytuotteita, maakaasua sekä LNG:tä eli nestemäistä maakaasua, vaikka Eurooppa on sodan seurauksena pyristellyt irti energiayhteistyöstä Venäjän kanssa, ja pyrkii muutenkin irti fossiilisista polttoaineista. Venäjän energiavirrat ovat kääntyneet uusiin suuntiin ja löytäneet uusia asiakkaita. Hintojen lasku on kuitenkin pakotteitakin kylmempi tosiasia: se koskee myös niitä markkinoita, jotka eivät ole sitoutuneet pakotteisiin – kuten Intiaa.
Venäjällä on myös sisäisiä haasteita. Huhtikuussa Venäjän hallitus julkaisi vuoteen 2050 ulottuvan julkisen energiastrategian raportin, jonka optimistisimman skenaarion mukaan valtion öljyntuotanto supistuu siten että seuraavan 25 vuoden aikana se suunnilleen puolittuu. ”Stressiskenaarioksi” kutsutussa tilanteessa huomioidaan se että länsimaat voivat kiristää pakotteitaan ja että energia-ala pyrkii irti fossiilisista polttoaineista. Tässä tapauksessa 25 vuodessa tuotanto kutistuu noin kolmannekseen nykyisestä. Lisäksi Venäjän keskeisin öljyntuotantoalue läntisessä Siperiassa osoittaa ehtymisen merkkejä.
Suomen pankki arvioi ennusteessaan maaliskuussa, että Venäjän talouskehityksen kannalta merkittävimmät riskit liittyvät pakotteiden ja Kiina-suhteiden lisäksi juuri öljyn hintaan. Pakotepaineen merkittävä kiristäminen heikentäisi Venäjän talouskehitystä. Öljyn hinnan jyrkkä ja pitempiaikainen lasku vaikeuttaisi huomattavasti Venäjän valtiontalouden tilannetta ja mahdollisuuksia sodan rahoittamiseen. Venäjän taloudelle voisi aiheutua vakavia ongelmia myös Kiinan ja Venäjän välisten suhteiden heikkenemisestä.
