Sähkön hintaero Suomen ja Keski-Euroopan välillä repesi maanantaina poikkeuksellisen suureksi.
Suomen sähkömarkkinoiden vuorokausikeskihinta oli 9. marraskuuta noin 15 euroa megawattitunnilta eli 1,5 senttiä kilowattitunnilta. Saksassa vastaava keskihinta oli noin 346 euroa eli lähes 35 senttiä kilowattitunnilta.
Ranskassa sähkö maksoi keskimäärin runsaat 33 senttiä ja Tanskassa noin 35–37 senttiä kilowattitunnilta. Kyse on sähkön tukkumarkkinahinnoista ennen veroja, verkkokuluja ja muita kuluttajahintaan tulevia maksuja.
Saksassa ero näkyi vielä rajummin päivän kalleimpina hetkinä. Sähkön tukkuhinta nousi maanantai-iltana yli 650 euroon megawattitunnilta eli yli 65 senttiin kilowattitunnilta. Suomessa päivän korkein tukkumarkkinahinta jäi alle 24 euroon megawattitunnilta.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä nostaa poikkeuksellisen eron esille viestipalvelu X:ssä.
– Aikamoiset sähkönhintaerot Suomen ja muun Euroopan välillä huomenna. Keski-Euroopassa hinta piikkaa yli 600 eur/MWh, keskihinnat 250, meillä 10, Leskelä kirjoitti hintojen varmistuttua.
Saksan, Ranskan ja Tanskan marraskuun keskihinnat olivat maanantaihin mennessä noin 262–283 euroa megawattitunnilta. Suomessa vastaava lukema oli 51 euroa.
Suomen hinta oli siis vain noin viidesosa näiden Keski-Euroopan maiden tasosta.
Suomi on välttynyt hintarallilta
Jukka Leskelä arvioi Keski-Euroopan korkeiden hintojen liittyvän fossiilisten polttoaineiden ja erityisesti maakaasun korkeaan hintaan.
– Melkoinen sähkön hintaralli on nyt Keski-Euroopassa. Saamme osumia tästä vähätuulisina päivinä, Leskelä kirjoittaa.
Persianlahden pitkittynyt sota on nostanut Euroopan kustannuksia, kun nesteytetyn maakaasun eli LNG:n saatavuus on heikentynyt.
Euroopan kaasun hinnat ovat nousseet korkeimmille tasoille sitten vuoden 2022. Persianlahden LNG-toimitusten häiriöt ja Euroopan tavallista matalammat kaasuvarastot ovat pitäneet hinnat korkealla. Kaasun kallistuminen heijastuu suoraan sähkön hintaan etenkin maissa, joissa kaasulla tuotettu sähkö määrittää usein markkinahinnan.
Suomen sähköntuotannon rakenne suojaa tätä vastaan. Ydin-, tuuli- ja vesivoiman suuri osuus vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja kalliin maakaasun vaikutusta sähkön hintaan.
Leskelä sanoo Iltalehdelle, että Suomessa tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä muuhun Eurooppaan verrattuna. Edullinen syksy on jatkunut siitä huolimatta, että Olkiluoto 3 on ollut pitkään vuosihuollossa.
Lokakuussa Suomen sähkön tukkuhinta oli keskimäärin selvästi Keski-Eurooppaa alempana. Marraskuussa ero on kasvanut entisestään.
Hinta nousi tiistaina myös Suomessa
Keski-Euroopan korkeat hinnat voivat silti heijastua Suomeen.
Tiistaina Suomen vuorokausikeskihinta nousi noin 108 euroon megawattitunnilta eli 10,8 senttiin kilowattitunnilta. Saksassa hinta oli yli kolminkertainen, noin 351 euroa megawattitunnilta.
Ranskassa keskihinta oli 304 euroa ja Tanskan kahdella hinta-alueella 355–387 euroa megawattitunnilta.
Leskelän mukaan Suomen hintaan voivat vaikuttaa nopeasti esimerkiksi vähäinen tuulivoimatuotanto sekä vesi- ja ydinvoiman saatavuus.
Verkkouutiset kertoi aiemmin, kuinka Saksan hintapiikit ovat jo ajoittain välittyneet Suomeen vuorokauden viiveellä. Lokakuun lopulla Saksan sähkön vuorokausihinta nousi muutamassa päivässä moninkertaiseksi, ja vähätuulinen sää nosti myöhemmin hintoja voimakkaasti myös Suomessa.
Leskelä pitää Suomen nykyistä asemaa osoituksena siitä, kuinka suuri merkitys omalla puhtaalla sähköntuotannolla on.
– Suomi on esimerkki siitä, mitä muiden olisi myös jo pitänyt tehdä, hän kirjoittaa.
LUE MYÖS:
Sähkö voi olla pian kallista: nämä tekijät nostavat hintaa (VU 9.11.2026)