LähiTapiolan teettämässä Arjen katsaus –kyselyssä riittävä turvan taso arvioidaan olevan satatuhatta euroa. LähiTapiolan myyntijohtaja Eeli Hulmin mukaan henkivakuutuksen mitoitusta mietittäessä on olennaista tietää, mitä vakuutuksella halutaan kattaa.
Kyselyssä yli puolet vastanneista kertoi, ettei heillä ole henkivakuutusta. Heistä melkein puolet arvioi, ettei heillä ole tarvetta henkivakuutukselle. Lapsiperheissä asia nähdään aivan toisin. Kaksi kolmesta vähintään yhden lapsen perheestä sanoo hankkineensa henkivakuutuksen.
– Avainkysymykset henkivakuutuksen tarvetta mietittäessä ovat, miten akuutista tilanteesta selvitään rahallisesti, onko isoja vastuita, kuten juuri lainaa kodista ja toisaalta pidempi kaava: kuinka perhe ja lapset jatkavat elämää, tulevina vuosinakin jos minä en olisi enää mukana arjessa. Raha-asiat läheisen kuollessa eivät välttämättä ole ensimmäisenä mielessä, mutta jos tätä ei ole mietitty etukäteen kuntoon, näihin joudutaan ennemmin tai myöhemmin ottamaan kantaa, Hulmi sanoo.
Vaikka kysely osoittaa monien perheiden turvaavan talouttaan toisen elättäjän kuollessa, kaikkiaan suomalaiset turvaavat henkivakuutuksiin melko vähän.
Etlan viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan vapaaehtoinen henkivakuutus on kahdeksalla prosentilla aineistossa mukana olleilla. Keskimääräinen turvan taso oli 73 000 euroa.
Tutkimuksessa esitettyjen vakuutusvajelaskelmien mukaan vähintään kahden hengen talouksissa eläville aiheutuu perheen toisen elättäjän kuolemasta keskimäärin 65 000–70 000 euron vaje. Tämän suuruinen lisäturva säilyttäisi eloon jääneelle hänen kulutusmahdollisuutensa ennallaan.
Perheiden mielestä satatonnia riittää
Suomalaisten mielestä ihan pienellä summalla perheen taloutta ei turvata, jos perheen toinen elättäjä kuolee. Arjen katsaus –kyselyssä enemmistö (21 %) uskoi, että vähintään 100 000 euroa on riittävä kertakorvaus henkivakuutuksesta ja sillä perheen talous myös turvataan kuoleman sattuessa. Tätä mieltä oli myös enemmistö kyselyn lapsiperheistä.
Suurituloisilla näkemys turvan tarpeesta kasvaa. Yli 85 000 euroa vuodessa ansaitsevista 23 prosenttia sanoi, että turvan taso olisi hyvä olla vähintään 200 000 euroa, kun vähintään 100 000 euroon tyytyi 24 prosenttia vastanneista.
Hulmin mukaan mitoitukseen vaikuttaa aivan olennaisesti perusajatus, mitä henkivakuutuksella haetaan.
– Esimerkiksi kun vakuutuksella halutaan turvata akuutti taloudellinen tilanne, perheen vuoden tulot toimivat tässä hyvänä mittarina. Vastaavasti jos esimerkiksi asuntolainan takaisinmaksu halutaan turvata, lainojen euromääräinen summa on syytä sisällyttää vakuutusmäärään joko täysin tai osittain. Jos vakuutuksenottajalla on omaisuutta, perintöverotus on asia, joka voidaan huomioida vakuutusmäärässä. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun omaisuus on pääasiassa kiinteässä muodossa, Hulmi sanoo.
– Kodista tai kesämökistä ei välttämättä haluta joutua pakkotilanteessa luopumaan tai niitä on hankala muuttaa rahaksi. Vaikka henkivakuutus onkin loppu viimein hyvin yksinkertainen vakuutus, juuri vakuutusmäärällä ja sillä kenelle summa maksetaan, on merkitystä, Hulmi toteaa.
Hänen mukaansa tärkeää onkin aina ensiksi pohtia, mitä käytännössä halutaan vakuutuksella taloudellisesti turvata ja tehdä mitoitus sekä edunsaajamääräykset tämän mukaisesti.
